LASTA ODOTTAVAN PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄN PARISKUNNAN KOKEMUS PÄIHDEPALVELUISTA
Isteri, Sari; Valtanen, Henna (2017)
Isteri, Sari
Valtanen, Henna
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704194985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704194985
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvailla lasta odottavan päihteitä käyttävän pariskunnan kokemuksia päihdepalveluista asiakastyön prosessin mukaisesti. Opinnäytetyömme on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota päihdepalveluissa työskentelevät voivat hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Tavoitteenamme on myös, että haastateltava pariskunta saa tuoda esille oman kokemuksen asiakasprosessista päihdepalveluissa.
Tutkimuksen viitekehys muodostui päihteisiin liittyvästä yhteiskunnallisesta keskustelusta, kunnan päihdepalveluista ja päihdepalveluiden asiakasprosessin vaiheista, jossa olemme hyödyntäneet sosiaalihuoltolain asiakasprosessin kuvausta. Opinnäytetyömme on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Teemahaastattelu ja teemoittelu on tutkimusmetodina tässä tutkimuksessa. Teemat muodostuivat asiakasprosessin vaiheista, joita ovat: yhteydenotto, tuen tarpeen arviointi, päätös palveluista ja niiden järjestämisestä ja asiakkuuden päättyminen. Tutkimuksessa haastateltiin pariskuntaa, joilla on asiakkuus päihdepalveluissa. Tapahtumat sijoittuvat menneeseen aikaan.
Tutkimus tuloksista ilmeni moniammatillisen verkostotyön merkitys päihdepalveluiden toteutumisessa. Tulosten mukaan haastateltava pariskunta on saanut vaikuttaa asiakasprosessiin ja asiakassuunnitelman laatimiseen. Heidän asiakasprosessinsa on toteutunut asiakasprosessin vaiheiden mukaisesti. Toisaalta tuloksissa nousi esille miehen kokemus päihteidenkäyttäjiin kohdistuvasta asenteellisuudesta sekä palveluiden saannin vaikeus asiakasprosessin aikana, kun taas raskaana oleva nainen oli saanut kiireellisesti tarvittavat palvelut subjektiivisen oikeuden perusteella. Prosessin aikana tulisi arvioida yhdessä asiakkaan kanssa saavutettuja tavoitteita ja asiakkaan kokemusta omasta elämäntilanteestaan, jotta työ olisi tavoitteellista ja suunnitelmallista. Kehittämisehdotukseksi tuloksista nousi esille pariskuntana päihdepalveluiden saanti, jolla voidaan tukea parisuhdetta ja tulevaa vanhemmuutta.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että päihteitä käyttävien asiakasprosessissa tarvitaan moniammatillista verkostotyötä, jonka lähtökohtana on asiakkaan kanssa yhdessä laadittu asiakassuunnitelma. Asiakas on merkityksellinen toimija asiantuntijoiden rinnalla, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Pariskunnan kokemuksesta voimme päätellä, että palvelujärjestelmässä on pirstaleisuutta, joka lisää asiakkaiden häpeän ja leimaantumisen tunnekokemusta. Jatkotutkimuksena voisi olla vertaileva tutkimus moniammatillisen verkoston kokemuksesta päihdepalveluiden asiakasprosessista.
Tutkimuksen viitekehys muodostui päihteisiin liittyvästä yhteiskunnallisesta keskustelusta, kunnan päihdepalveluista ja päihdepalveluiden asiakasprosessin vaiheista, jossa olemme hyödyntäneet sosiaalihuoltolain asiakasprosessin kuvausta. Opinnäytetyömme on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Teemahaastattelu ja teemoittelu on tutkimusmetodina tässä tutkimuksessa. Teemat muodostuivat asiakasprosessin vaiheista, joita ovat: yhteydenotto, tuen tarpeen arviointi, päätös palveluista ja niiden järjestämisestä ja asiakkuuden päättyminen. Tutkimuksessa haastateltiin pariskuntaa, joilla on asiakkuus päihdepalveluissa. Tapahtumat sijoittuvat menneeseen aikaan.
Tutkimus tuloksista ilmeni moniammatillisen verkostotyön merkitys päihdepalveluiden toteutumisessa. Tulosten mukaan haastateltava pariskunta on saanut vaikuttaa asiakasprosessiin ja asiakassuunnitelman laatimiseen. Heidän asiakasprosessinsa on toteutunut asiakasprosessin vaiheiden mukaisesti. Toisaalta tuloksissa nousi esille miehen kokemus päihteidenkäyttäjiin kohdistuvasta asenteellisuudesta sekä palveluiden saannin vaikeus asiakasprosessin aikana, kun taas raskaana oleva nainen oli saanut kiireellisesti tarvittavat palvelut subjektiivisen oikeuden perusteella. Prosessin aikana tulisi arvioida yhdessä asiakkaan kanssa saavutettuja tavoitteita ja asiakkaan kokemusta omasta elämäntilanteestaan, jotta työ olisi tavoitteellista ja suunnitelmallista. Kehittämisehdotukseksi tuloksista nousi esille pariskuntana päihdepalveluiden saanti, jolla voidaan tukea parisuhdetta ja tulevaa vanhemmuutta.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että päihteitä käyttävien asiakasprosessissa tarvitaan moniammatillista verkostotyötä, jonka lähtökohtana on asiakkaan kanssa yhdessä laadittu asiakassuunnitelma. Asiakas on merkityksellinen toimija asiantuntijoiden rinnalla, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Pariskunnan kokemuksesta voimme päätellä, että palvelujärjestelmässä on pirstaleisuutta, joka lisää asiakkaiden häpeän ja leimaantumisen tunnekokemusta. Jatkotutkimuksena voisi olla vertaileva tutkimus moniammatillisen verkoston kokemuksesta päihdepalveluiden asiakasprosessista.