Lapsen etu keskiössä : yhteistyö lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välillä
Aho, Virpi; Jokipaltio-Jalonen, Jenni (2017)
Aho, Virpi
Jokipaltio-Jalonen, Jenni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704194959
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704194959
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä ja tiedon kulkua. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ammattilaisten kokemuksia yhteistyön toimimisesta ja käsityksiä siitä, miten lapsen etu toteutuu. Lisäksi pyrimme selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat yhteistyön sujumiseen. Tutkimme aihetta lapsen edun toteutumisen näkökulmasta. Tutkimuksen tietopohjana ovat dialogisuus ja moniammatillinen verkostotyö.
Aiheesta toteutettiin laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltaviksi valittiin neljä lastensuojelun ja neljä varhaiskasvatuksen ammattilaista eri tehtävistä eri organisaatioissa. Haastateltavat löytyivät eri kunnista Etelä-Suomen alueelta. Tällä menetelmällä selvitettiin tutkittavaa ilmiötä yleisesti, ilman aluesidonnaisuutta.
Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina tammi-helmikuussa 2017. Haastattelut tallennettiin nauhoittamalla ja tekemällä muistiinpanoja. Haastattelun aineisto käsiteltiin sisällönanalyysilla taulukoinnin avulla. Haastattelumateriaalista kerättiin vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Johtopäätösten mukaan tiedonkulussa ja yhteistyössä on eroja paikkakunnan ja tilanteen mukaan. Lakien ja salassapitosäädösten koetaan olevan osin ristiriitaisia ja tulkinnanvaraisia, ja niiden soveltamiseen kaivattaisiin selkeitä malleja. Yhteistyön toteutumiseen vaikuttavat sekä paikallinen toimintakulttuuri, että henkilösuhteet ammattilaisten välillä. Tutkimuksemme mukaan lapsen etua pidetään keskeisenä, mutta käytännössä sen toteuttamisesta on näkemyseroja.
Avoimuus ja luottamus ovat tutkimuksemme mukaan oleellisia tekijöitä dialogisessa verkostotyössä. Ammattilaisten keskinäinen tuttuus ja säännöllinen kokoontuminen moniammatillisissa verkostoissa parantaa yhteistyön laatua, tiedon kulkua ja siten myös lapsen edun toteutumista.
Aiheesta toteutettiin laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltaviksi valittiin neljä lastensuojelun ja neljä varhaiskasvatuksen ammattilaista eri tehtävistä eri organisaatioissa. Haastateltavat löytyivät eri kunnista Etelä-Suomen alueelta. Tällä menetelmällä selvitettiin tutkittavaa ilmiötä yleisesti, ilman aluesidonnaisuutta.
Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina tammi-helmikuussa 2017. Haastattelut tallennettiin nauhoittamalla ja tekemällä muistiinpanoja. Haastattelun aineisto käsiteltiin sisällönanalyysilla taulukoinnin avulla. Haastattelumateriaalista kerättiin vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Johtopäätösten mukaan tiedonkulussa ja yhteistyössä on eroja paikkakunnan ja tilanteen mukaan. Lakien ja salassapitosäädösten koetaan olevan osin ristiriitaisia ja tulkinnanvaraisia, ja niiden soveltamiseen kaivattaisiin selkeitä malleja. Yhteistyön toteutumiseen vaikuttavat sekä paikallinen toimintakulttuuri, että henkilösuhteet ammattilaisten välillä. Tutkimuksemme mukaan lapsen etua pidetään keskeisenä, mutta käytännössä sen toteuttamisesta on näkemyseroja.
Avoimuus ja luottamus ovat tutkimuksemme mukaan oleellisia tekijöitä dialogisessa verkostotyössä. Ammattilaisten keskinäinen tuttuus ja säännöllinen kokoontuminen moniammatillisissa verkostoissa parantaa yhteistyön laatua, tiedon kulkua ja siten myös lapsen edun toteutumista.