Suomen edustustojen tulosohjauksen kehittäminen : Case: Ulkoasiainministeriön Eurooppa-osasto
Kourilehto, Anne (2017)
Kourilehto, Anne
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704215077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704215077
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selkeyttää Euroopan alueen edustustojen tulosohjausta ja sen osana ennen kaikkea vuosikeskusteluprosessia. Tutkimuksen myötä Eurooppa-osaston johto ja maavastuuvirkamiehet saivat uutta tietoa edustustojen tarpeesta tulosohjauksen ja vuosikeskustelujen suhteen. Tutkimusongelma oli miten tulosohjausta ja vuosikeskusteluja tulisi kehittää maksimaalisen hyödyn takaamiseksi sekä ministeriölle että edustustoille. Tutkimuksen avulla halutiin selvittää miten vuosikeskustelusta saadaan maksimaalinen hyöty edustuston toiminnan tukemiselle ja mitkä ovat Eurooppa-osaston ja edustuston päällikön tavoitteet vuosikeskustelun osalta. Lisäksi oli huomionarvoista pohtia miten Eurooppa-osaston antamaa ohjausta edustuston toiminnan suunnitteluun tulisi kehittää.
Tulosohjausta ja vuosikeskusteluja ei ole tutkittu aiemmin Eurooppa-osastolla. Tutkimuksen avulla on mahdollista saada Suomen Euroopan alueen edustustojen toiminnan resursseja kohdistettua paremmin oikeisiin osa-alueisiin. Yhdistin opinnäytetyössä sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja käytin lisäksi aineistotriangulaatiota, jossa yhdistetään useampia eri aineistoja luotettavuuden parantamiseksi. Selvitin tutkimusongelmaa havainnoinnin, haastattelujen ja kyselyn avulla.
Useat edustustojen päälliköt kokevat tarvitsevansa jonkin verran lisää tukea edustuston toiminnan suunnitteluun Eurooppa-osaston johdolta tai maavastuuvirkamiehiltä. Sekä haastattelujen, kyselyn että havainnoinnin perusteella vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa tulisi lisätä edustustojen ja Eurooppa-osaston välillä. Edustustojen ja Eurooppa-osaston edustajana maavastuuvirkamiehen pitäisi kehittää yhteistyötä maatiiminiä eli yhteistyössä työskentelyä osapuolien välillä. Eurooppa-osasto tulisi hyötymään toiminta- ja taloussuunnittelusta enemmän kehittämällä seurantaa ja vertailua edustustojen välillä. Vertailua helpottaisi muun muassa selkeämmän agendan luominen vuosikeskusteluun. Sekä havainnoin että haastattelujen ja kyselyn perusteella prosessin ohjeistuksia ja aikatauluja pitäisi selkeyttää. Etenkin haastatellut painottivat, että kaikessa edustuston toiminnassa olisi tärkeää ajatella toimintojen konkreettista merkitystä ja vaikutusta.
Tulosohjausta ja vuosikeskusteluja ei ole tutkittu aiemmin Eurooppa-osastolla. Tutkimuksen avulla on mahdollista saada Suomen Euroopan alueen edustustojen toiminnan resursseja kohdistettua paremmin oikeisiin osa-alueisiin. Yhdistin opinnäytetyössä sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja käytin lisäksi aineistotriangulaatiota, jossa yhdistetään useampia eri aineistoja luotettavuuden parantamiseksi. Selvitin tutkimusongelmaa havainnoinnin, haastattelujen ja kyselyn avulla.
Useat edustustojen päälliköt kokevat tarvitsevansa jonkin verran lisää tukea edustuston toiminnan suunnitteluun Eurooppa-osaston johdolta tai maavastuuvirkamiehiltä. Sekä haastattelujen, kyselyn että havainnoinnin perusteella vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa tulisi lisätä edustustojen ja Eurooppa-osaston välillä. Edustustojen ja Eurooppa-osaston edustajana maavastuuvirkamiehen pitäisi kehittää yhteistyötä maatiiminiä eli yhteistyössä työskentelyä osapuolien välillä. Eurooppa-osasto tulisi hyötymään toiminta- ja taloussuunnittelusta enemmän kehittämällä seurantaa ja vertailua edustustojen välillä. Vertailua helpottaisi muun muassa selkeämmän agendan luominen vuosikeskusteluun. Sekä havainnoin että haastattelujen ja kyselyn perusteella prosessin ohjeistuksia ja aikatauluja pitäisi selkeyttää. Etenkin haastatellut painottivat, että kaikessa edustuston toiminnassa olisi tärkeää ajatella toimintojen konkreettista merkitystä ja vaikutusta.