Kasvikuitupohjaisten lämmöneristemateriaalien kosteustekninen toiminta
Huittinen, Henna (2017)
Huittinen, Henna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705096969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705096969
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä rakenteiden sekä tiettyjen kasvikuitueristemateriaalien lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan ja koota aiheesta kirjallisuusselvitys tukemaan opinnäytetyön toisena osana toimivaa laskentaa. Kasvikuitueristeiden toiminnan perustana on materiaalien suuri hygroskooppisuus, minkä avulla rakenne tasaa kosteutta huokosrakenteeseensa ja mukautuu näin ollen vallitseviin ilmaston kosteusrasituksiin. Käytännössä useimmat kasvikuitueristetyt rakenteet on todettu toimiviksi tavanomaisissa kosteusolosuhteissa, kun rakenteista on tehty kosteusmittauksia sekä rakenneavauksia. Laskennallisella tarkastelulla on toisaalta havaittu kosteuden aiheuttamia riskejä, kuten kohtalaisen korkeaa homehtumisriskiä rakenteen ulkokerroksissa. Näin ollen laskentatulokset ovat osittain ristiriitaisia käytännön kokemuksiin sekä kokeellisesti mitattuihin arvoihin verrattaessa.
Kirjallisuusselvityksen lisäksi opinnäytetyössä perehdyttiin WUFI Pro 1D -simulointiohjelmalla tuotettuihin laskelmiin kahdesta eri kasvikuitueristeisestä ulkoseinärakenteesta sekä vertailurakenteista. Rakenteiden reunaehtoina simulointilaskennassa käytettiin olemassa olevista rakenteista tuotettuja 7 ja 12 kuukauden mittausdatoja rakenteiden lämpötiloista sekä suhteellisista kosteuksista. Mitatun ilmastotiedon avulla rakenteista selvitettiin mitattujen ja laskennalla tuotettujen arvojen lämpö- ja kosteusteknisiä eroavaisuuksia sekä tutkittiin rakenteiden mahdollista homehtumisriskiä suomalaisen homemallin avulla.
Olki- sekä puukuitueristeisen rakenteen toiminta perustuu tarkkaan kosteuden hallintaan rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Laskennan mukaan olki- sekä puukuitueristeisen seinän homehtumisriski on olemassa, mitä korkeammat rakenteiden alkuolosuhteiden suhteelliset kosteudet ovat. Tutkittaessa laskennallisesti rakenteiden toimivuutta on kuitenkin huomioitava laskennan ja mittauksen tuomat rajoitteet sekä virhetekijät, jotka vaikuttavat vertailtaviin tuloksiin. Laskennallisen tarkastelun perusteella voidaan varmistua rakenteen kosteusteknisestä toimivuudesta vain, jos rakenteessa käytettyjen materiaalien ominaisuudet ovat riittävän hyvin tiedossa. Laskelmia tuleekin pitää lähinnä suuntaan antavina, joiden avulla pystytään arvioimaan rakenteiden kosteusteknisen toiminnan riskitekijöitä. Laskennalla tulisi varmistaa rakenteiden kosteustekninen toimivuus, etenkin kun rakenne eroaa yleisistä ohjeistuksista, tai kun rakenteen toimivuudesta ei ole käytännön kokemuksia.
Kirjallisuusselvityksen lisäksi opinnäytetyössä perehdyttiin WUFI Pro 1D -simulointiohjelmalla tuotettuihin laskelmiin kahdesta eri kasvikuitueristeisestä ulkoseinärakenteesta sekä vertailurakenteista. Rakenteiden reunaehtoina simulointilaskennassa käytettiin olemassa olevista rakenteista tuotettuja 7 ja 12 kuukauden mittausdatoja rakenteiden lämpötiloista sekä suhteellisista kosteuksista. Mitatun ilmastotiedon avulla rakenteista selvitettiin mitattujen ja laskennalla tuotettujen arvojen lämpö- ja kosteusteknisiä eroavaisuuksia sekä tutkittiin rakenteiden mahdollista homehtumisriskiä suomalaisen homemallin avulla.
Olki- sekä puukuitueristeisen rakenteen toiminta perustuu tarkkaan kosteuden hallintaan rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Laskennan mukaan olki- sekä puukuitueristeisen seinän homehtumisriski on olemassa, mitä korkeammat rakenteiden alkuolosuhteiden suhteelliset kosteudet ovat. Tutkittaessa laskennallisesti rakenteiden toimivuutta on kuitenkin huomioitava laskennan ja mittauksen tuomat rajoitteet sekä virhetekijät, jotka vaikuttavat vertailtaviin tuloksiin. Laskennallisen tarkastelun perusteella voidaan varmistua rakenteen kosteusteknisestä toimivuudesta vain, jos rakenteessa käytettyjen materiaalien ominaisuudet ovat riittävän hyvin tiedossa. Laskelmia tuleekin pitää lähinnä suuntaan antavina, joiden avulla pystytään arvioimaan rakenteiden kosteusteknisen toiminnan riskitekijöitä. Laskennalla tulisi varmistaa rakenteiden kosteustekninen toimivuus, etenkin kun rakenne eroaa yleisistä ohjeistuksista, tai kun rakenteen toimivuudesta ei ole käytännön kokemuksia.