Vaikuttavuutta kehityskeskusteluun
Kemppainen, Kati (2017)
Kemppainen, Kati
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705168412
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705168412
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat ne johtamisessa huomioitavat asiat, jotka vaikuttavat työntekijän työn hyvään suorittamiseen ja miten tätä tietopohjaa hyödyntäen toteutetaan vaikuttavampi kehityskeskustelu. Tutkimusongelmana on selvittää, miten kehityskeskustelut voidaan muuttaa vaikuttavimmiksi. Tutkimukseni vastaa kysymykseen, millainen kehityskeskustelun sisältö johtaa organisaation, esimiehen ja työntekijän näkökulmasta vaikuttavaan kehityskeskusteluun.
Kehittämistyön toimeksiantajana on Kainuun työ- ja elinkeinotoimisto, jossa työskentelen esimiehenä. TE-toimistot kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön konserniin (TEM) yhdessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) kanssa.
Tutkimusotteena kehittämistyössä on konstruktiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä kvalitatiivinen tutkimus. Konstruktiivisessa tutkimuksessa rakennetaan uudenlaista todellisuutta tutkimustiedon pohjalta. Tiedon keruun menetelmiä olivat tulevaisuusmuistelu ja havainnointi. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on johtaminen julkisessa asiantuntijaorganisaatiossa, ihmisten johtaminen vaikuttavasti sekä vaikuttavan vuorovaikutteisen kehityskeskustelun sisältö ja toteutus.
Tutkimukseni mukaan aito vuorovaikutuksellinen kehityskeskustelu on vaikuttava, jota myös työntekijät arvostavat. Vaikuttavuutta kehityskeskusteluun saadaan ymmärtämällä ihmisten johtamiseen liittyviä asioita. Kehityskeskustelun täytyy myös haastaa työntekijää, jotta sillä on vaikuttavuutta. Kehityskeskusteluun valmistautuminen on sen onnistumisen kannalta tärkeä, ja itse kehityskeskustelussa käytettävä keskustelurunko mahdollistaa vuorovaikutuksellisemman kehityskeskustelun. Esimieheltä edellytetään myös vuorovaikutuksen edistämiseen liittyvää osaamista.
Panostamalla vaikuttavampaan kehityskeskusteluun, mahdollistetaan työntekijään tutustuminen yksilönä. Hyvä keskustelu antaa siten mahdollisuuden vaikuttaa työntekijän työn suorittamiseen. Kehittämistyön aikana olen tehnyt kysymyslistan työntekijöille kehityskeskusteluun val-mistautumiseksi. Olen tehnyt myös keskustelurungon sekä vinkkilistan esimiehelle keskustelun aikaisen vuorovaikutuksen parantamiseksi.
Kehittämistyön toimeksiantajana on Kainuun työ- ja elinkeinotoimisto, jossa työskentelen esimiehenä. TE-toimistot kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön konserniin (TEM) yhdessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) kanssa.
Tutkimusotteena kehittämistyössä on konstruktiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä kvalitatiivinen tutkimus. Konstruktiivisessa tutkimuksessa rakennetaan uudenlaista todellisuutta tutkimustiedon pohjalta. Tiedon keruun menetelmiä olivat tulevaisuusmuistelu ja havainnointi. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on johtaminen julkisessa asiantuntijaorganisaatiossa, ihmisten johtaminen vaikuttavasti sekä vaikuttavan vuorovaikutteisen kehityskeskustelun sisältö ja toteutus.
Tutkimukseni mukaan aito vuorovaikutuksellinen kehityskeskustelu on vaikuttava, jota myös työntekijät arvostavat. Vaikuttavuutta kehityskeskusteluun saadaan ymmärtämällä ihmisten johtamiseen liittyviä asioita. Kehityskeskustelun täytyy myös haastaa työntekijää, jotta sillä on vaikuttavuutta. Kehityskeskusteluun valmistautuminen on sen onnistumisen kannalta tärkeä, ja itse kehityskeskustelussa käytettävä keskustelurunko mahdollistaa vuorovaikutuksellisemman kehityskeskustelun. Esimieheltä edellytetään myös vuorovaikutuksen edistämiseen liittyvää osaamista.
Panostamalla vaikuttavampaan kehityskeskusteluun, mahdollistetaan työntekijään tutustuminen yksilönä. Hyvä keskustelu antaa siten mahdollisuuden vaikuttaa työntekijän työn suorittamiseen. Kehittämistyön aikana olen tehnyt kysymyslistan työntekijöille kehityskeskusteluun val-mistautumiseksi. Olen tehnyt myös keskustelurungon sekä vinkkilistan esimiehelle keskustelun aikaisen vuorovaikutuksen parantamiseksi.