VARASTETTU ISYYS : Isien subjektiivisia kokemuksia vieraannuttamisesta
Virtanen, Heidi; Reinikainen, Petra (2017)
Virtanen, Heidi
Reinikainen, Petra
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705168529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705168529
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Reinikainen Petra, Virtanen Heidi. Isien subjektiivisia kokemuksia vieraannuttamisesta
Pieksämäki, kevät 2017, s 47, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK),lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja kuvata isien subjektiivisia kokemuksia vieraannuttamisessa. Työ käsittelee etenkin vieraannuttamisen yhteiskunnallista tunnistamista, sen ymmärtämistä sekä erilaisia ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia. Työn tarkoituksena on tuoda ammattilaisten ja opiskelijoiden parissa esiin juuri isien kokemuksia vieraannuttamisesta, sillä aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimustietoa on vähän. Tutkimus oli laadultaan kvalitatiivinen, ja sen tutkimusmenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu. Tutkimusaineisto koostuu seitsemän isän haastattelusta, jotka toteutettiin keväällä 2016.
Isien kokemuksen mukaan äidin toiminta vieraannuttamisessa on moninaista.Siihen kuuluu esimerkiksi isän mustamaalaaminen tämän läheisille ja lastensuojeluviranomaisille. Äitien toimintaa yhdistää jatkuva muuttaminen paikkakunnalta toiselle sekä tapaamissopimuksen rikkominen erilaisiin syihin vedoten.
Tuloksista nousee esille myös, etteivät isät koe tulleensa kuulluiksi lastensuojelussa. He toivovat lisää neuvottelukoulutusta viranomaisille, jotta vieraannuttaminen voitaisiin tunnistaa paremmin. Haastatteluissa korostuu isien kokemus siitä, että lastensuojeluviranomaisilla on asenneongelma heitä kohtaan; isät kokevat lastensuojelun asettuvan lähtökohtaisesti äidin puolelle. Tutkimuksessa nousi esiin, että isät toivovat lastensuojelun suhtautuvan vanhemmuuteen sukupuolineutraalisti, ja että myös isien vanhemmuutta tuettaisiin. Isät myös toivovat, että heidät otettaisiin heti eron jälkeen mukaan prosessiin, jossa sovitaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä eroperheiden tukemispalvelujen toimivuutta siten, että vieraannuttamistapaukset pystyttäisiin tunnistamaan paremmin. Jatkossa aiheeseen liittyvän tiedon levittämiseen olisi tärkeää kiinnittää huomiota kaikissa lapsiperheille suunnatuissa palveluissa.
Asiasanat: ero, huoltoriita, isyys, lastensuojelu, lähivanhempi, tapaajavanhempi,vieraannuttaminen
Reinikainen Petra, Virtanen Heidi. Isien subjektiivisia kokemuksia vieraannuttamisesta
Pieksämäki, kevät 2017, s 47, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK),lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja kuvata isien subjektiivisia kokemuksia vieraannuttamisessa. Työ käsittelee etenkin vieraannuttamisen yhteiskunnallista tunnistamista, sen ymmärtämistä sekä erilaisia ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia. Työn tarkoituksena on tuoda ammattilaisten ja opiskelijoiden parissa esiin juuri isien kokemuksia vieraannuttamisesta, sillä aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimustietoa on vähän. Tutkimus oli laadultaan kvalitatiivinen, ja sen tutkimusmenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu. Tutkimusaineisto koostuu seitsemän isän haastattelusta, jotka toteutettiin keväällä 2016.
Isien kokemuksen mukaan äidin toiminta vieraannuttamisessa on moninaista.Siihen kuuluu esimerkiksi isän mustamaalaaminen tämän läheisille ja lastensuojeluviranomaisille. Äitien toimintaa yhdistää jatkuva muuttaminen paikkakunnalta toiselle sekä tapaamissopimuksen rikkominen erilaisiin syihin vedoten.
Tuloksista nousee esille myös, etteivät isät koe tulleensa kuulluiksi lastensuojelussa. He toivovat lisää neuvottelukoulutusta viranomaisille, jotta vieraannuttaminen voitaisiin tunnistaa paremmin. Haastatteluissa korostuu isien kokemus siitä, että lastensuojeluviranomaisilla on asenneongelma heitä kohtaan; isät kokevat lastensuojelun asettuvan lähtökohtaisesti äidin puolelle. Tutkimuksessa nousi esiin, että isät toivovat lastensuojelun suhtautuvan vanhemmuuteen sukupuolineutraalisti, ja että myös isien vanhemmuutta tuettaisiin. Isät myös toivovat, että heidät otettaisiin heti eron jälkeen mukaan prosessiin, jossa sovitaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä eroperheiden tukemispalvelujen toimivuutta siten, että vieraannuttamistapaukset pystyttäisiin tunnistamaan paremmin. Jatkossa aiheeseen liittyvän tiedon levittämiseen olisi tärkeää kiinnittää huomiota kaikissa lapsiperheille suunnatuissa palveluissa.
Asiasanat: ero, huoltoriita, isyys, lastensuojelu, lähivanhempi, tapaajavanhempi,vieraannuttaminen