TÄHÄNKÖ MINUN ON PAKKA NÖYRTYÄ : Kyselytutkimus ruoka-avun merkityksestä ja kohdentumisesta Varkaudessa
Kauppinen, Eeva; Lintunen, Tiina (2017)
Kauppinen, Eeva
Lintunen, Tiina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705178587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705178587
Tiivistelmä
Kauppinen, Eeva & Lintunen, Tiina. Tähänkö minun pitää nöyrtyä? Kyselytutkimus ruoka-avun merkityksestä ja kohdentumisesta Varkaudessa. Pieksämäki, kevät 2017, 60 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK)
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Varkaudessa ruoka-apua hakevien henkilöiden kokemuksia ruoka-avun riittävyydestä heidän kokemaansa tarpeeseen ja sitä, millaisia muita merkityksiä ruoka- apu toiminnasta on hakijalle. Opinnäytetyössä oltiin myös kiinnostuneita selvittämään, huomioidaanko apua hakevan perhekoko jakelussa. Yhteistyökumppaneina opinnäytetyössä on Varkaudessa ruoka-apua tarjoavat yhdistykset Joutsikka, Päiväkeskus Kaleva ja Nuorten Paja. Opinnäytetyön teoreettista viitekehystä varten perehdyttiin aikaisempaan ruoka-apua tutkivaan hyvinvointipolitiikan tutkimukseen, jotka liittyvät köyhyyteen ja huono-osaisuuteen.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin Varkaudessa ruoka-apua jakavissa toimipisteissä Joutsikassa, Päiväkeskus Kalevassa ja Nuorten pajalla. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivinen kyselylomaketutkimuksena yhteistyökumppaneiden toimipisteissä joulukuussa 2016. Strukturoitu kyselylomake sisälsi taustatietojen lisäksi ruoka-apua koskevia monivalinta- ja väittämäkysymyksiä sekä yhden avoimen kysymyksen. Kyselyn vastausaika oli kolme viikkoa ja vastaaminen oli vapaaehtoista. Vastaajia ei voitu yksilöidä eikä tunnistaa missä toimipaikassa he olivat vastanneet kyselyyn. Kyselyyn vastasi 39 ruoka-apua hakevaa henkilöä.
Tulosten mukaan ruoka-aputoimintaan oltiin tyytyväisiä, joskin ruoka-avun jakamisessa vastaajien mielestä tulisi kiinnittää huomiota enemmän oikeudenmukaisuuteen. Vastaajista yli puolet koki ruoka-avusta saadun avun riittäväksi koettuun tarpeeseen. Kyselyyn vastasi vain 3 perhettä, joten tämä voi vaikuttaa koetun tarpeen tulokseen. Tulosten mukaan ruoka-aputoiminnassa on myös sosiaalista ulottuvuutta ja se lisää yksilöiden mahdollisuutta osallisuuteen. Ruoka-apu antaa konkreettista apua tiukassa taloudellisessa tilanteessa, monipuolisuutta ruokavalioon ja antaa uskoa tulevaisuuteen.
Tämän opinnäytetyön tulokset tukevat myös aikaisempaa Suomessa tehtyä tutkimusta sen suhteen, ketkä ruoka-apua käyttävät ja miksi. Ruoka-apu on epävirallista apua. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan epävirallisen avun piiriin ohjautuu ihmisiä myös viranomaistahojen ohjaamana. Myös tämä tutkimus toi esille sen, että Varkaudessa ihmisiä ohjataan ruoka-aputoimintaan viranomaisen kautta. Ruoka-apua hakevan henkilön tulisi saada myös muuta apua haastavassa tilanteessa. Olisi hyvä tutkia ruoka-apua hakevien henkilöiden itsensä kertomana millaista apua ruoka-avun lisäksi tarvittaisiin.
Asiasanat: Huono-osaisuus, köyhyys, ruoka-apu, ruokapankki, häpeä, leimautuminen, kvantitatiivinen tutkimus
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Varkaudessa ruoka-apua hakevien henkilöiden kokemuksia ruoka-avun riittävyydestä heidän kokemaansa tarpeeseen ja sitä, millaisia muita merkityksiä ruoka- apu toiminnasta on hakijalle. Opinnäytetyössä oltiin myös kiinnostuneita selvittämään, huomioidaanko apua hakevan perhekoko jakelussa. Yhteistyökumppaneina opinnäytetyössä on Varkaudessa ruoka-apua tarjoavat yhdistykset Joutsikka, Päiväkeskus Kaleva ja Nuorten Paja. Opinnäytetyön teoreettista viitekehystä varten perehdyttiin aikaisempaan ruoka-apua tutkivaan hyvinvointipolitiikan tutkimukseen, jotka liittyvät köyhyyteen ja huono-osaisuuteen.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin Varkaudessa ruoka-apua jakavissa toimipisteissä Joutsikassa, Päiväkeskus Kalevassa ja Nuorten pajalla. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivinen kyselylomaketutkimuksena yhteistyökumppaneiden toimipisteissä joulukuussa 2016. Strukturoitu kyselylomake sisälsi taustatietojen lisäksi ruoka-apua koskevia monivalinta- ja väittämäkysymyksiä sekä yhden avoimen kysymyksen. Kyselyn vastausaika oli kolme viikkoa ja vastaaminen oli vapaaehtoista. Vastaajia ei voitu yksilöidä eikä tunnistaa missä toimipaikassa he olivat vastanneet kyselyyn. Kyselyyn vastasi 39 ruoka-apua hakevaa henkilöä.
Tulosten mukaan ruoka-aputoimintaan oltiin tyytyväisiä, joskin ruoka-avun jakamisessa vastaajien mielestä tulisi kiinnittää huomiota enemmän oikeudenmukaisuuteen. Vastaajista yli puolet koki ruoka-avusta saadun avun riittäväksi koettuun tarpeeseen. Kyselyyn vastasi vain 3 perhettä, joten tämä voi vaikuttaa koetun tarpeen tulokseen. Tulosten mukaan ruoka-aputoiminnassa on myös sosiaalista ulottuvuutta ja se lisää yksilöiden mahdollisuutta osallisuuteen. Ruoka-apu antaa konkreettista apua tiukassa taloudellisessa tilanteessa, monipuolisuutta ruokavalioon ja antaa uskoa tulevaisuuteen.
Tämän opinnäytetyön tulokset tukevat myös aikaisempaa Suomessa tehtyä tutkimusta sen suhteen, ketkä ruoka-apua käyttävät ja miksi. Ruoka-apu on epävirallista apua. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan epävirallisen avun piiriin ohjautuu ihmisiä myös viranomaistahojen ohjaamana. Myös tämä tutkimus toi esille sen, että Varkaudessa ihmisiä ohjataan ruoka-aputoimintaan viranomaisen kautta. Ruoka-apua hakevan henkilön tulisi saada myös muuta apua haastavassa tilanteessa. Olisi hyvä tutkia ruoka-apua hakevien henkilöiden itsensä kertomana millaista apua ruoka-avun lisäksi tarvittaisiin.
Asiasanat: Huono-osaisuus, köyhyys, ruoka-apu, ruokapankki, häpeä, leimautuminen, kvantitatiivinen tutkimus