Metsään.fi -palvelun tiedotteen vaikuttavuus, hyödyntäminen ja ymmärrettävyys metsänomistajan näkökulmasta Lounais-Suomen alueella
Itäkylä, Pia (2017)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188831
Tiivistelmä
Lounais-Suomen Metsäkeskuksen ehdotuksesta tarkoituksenani oli selvittää metsään.fi -tiedotteen ymmärrettävyyttä, vaikuttavuutta ja hyödyntämistä metsänomistajan näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena olivat Lounais-Suomessa sijaitsevien yksityismetsätalouksien omistajat, jotka saivat Metsäkeskuksen keväällä 2014 lähettämät Metsään.fi -tiedotteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville miten muun muassa Metsään.fi -tiedotteet ovat saaneet kiinnostusta aikaiseksi metsänomistajissa ja kuinka tarkka Metsään.fi -verkkopalvelu on alkutaipaleella. Tutkimuksen avulla selvitettiin myös onko tiedote ollut ymmärrettävä ja havainnollistava.
Kyselylomakkeita lähetettiin 395 kappaletta. Kyselyt kehoitettiin palauttamaan 10.7.2015 mennessä. Vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa. Kyselyt lähetettiin metsänomistajille, jotka olivat saaneet Metsään.fi -tiedotteen keväällä 2014.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 42 metsänomistajaa. Kyselyn osoitelista ilmeni puutteelliseksi, joten osa saapuneista kyselyistä jouduttiin karsimaan pois. Kyselyitä lähti seuraaviin kuntiin: Pori, Noormarkku, Merikarvia, Siikainen, Jämijärvi ja Karvia. Tutkimus ei kerro mistä kunnista kysely palautui. Tarkasteltaessa metsänomistajien metsänhoidollista aktiivisuutta, oleelliseksi katsottiin tiedot asuinympäristöstä, metsätilan koosta ja sijainnin etäisyydestä.
Työ osoitti, että tiedote vaikutti vähän (40%) metsänhoidosta kiinnostumiseen metsänomistajien joukossa. Tietoisuus luontokohteista lisääntyi vähän, kolmanneksella vastaajista, ja tiedotteen kautta palvelussa ilmeni hieman epätarkkuutta metsänomistajien näkökulmasta. Metsään.fi -verkkopalvelun ja -tiedotteen parannusehdotuksia oli jonkin verran, mutta ehdotukset olivat varteen otettavia. Palvelu koettiin metsänomistajien keskuudessa hyödylliseksi. Kiinnostuneisuutta palvelua kohtaan ilmeni, mutta vähäinen palvelun käyttöönotto kuitenkin osoitti, että kiinnostuneisuutta voisi olla vieläkin enemmän.
Työ tutki yksityiskohtaisemmin asioita, kuin samankaltainen olemassa oleva tutkimus. Työ vahvisti useamman asian osalta aiemmin tehtyä tutkimusta.
Kyselylomakkeita lähetettiin 395 kappaletta. Kyselyt kehoitettiin palauttamaan 10.7.2015 mennessä. Vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa. Kyselyt lähetettiin metsänomistajille, jotka olivat saaneet Metsään.fi -tiedotteen keväällä 2014.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 42 metsänomistajaa. Kyselyn osoitelista ilmeni puutteelliseksi, joten osa saapuneista kyselyistä jouduttiin karsimaan pois. Kyselyitä lähti seuraaviin kuntiin: Pori, Noormarkku, Merikarvia, Siikainen, Jämijärvi ja Karvia. Tutkimus ei kerro mistä kunnista kysely palautui. Tarkasteltaessa metsänomistajien metsänhoidollista aktiivisuutta, oleelliseksi katsottiin tiedot asuinympäristöstä, metsätilan koosta ja sijainnin etäisyydestä.
Työ osoitti, että tiedote vaikutti vähän (40%) metsänhoidosta kiinnostumiseen metsänomistajien joukossa. Tietoisuus luontokohteista lisääntyi vähän, kolmanneksella vastaajista, ja tiedotteen kautta palvelussa ilmeni hieman epätarkkuutta metsänomistajien näkökulmasta. Metsään.fi -verkkopalvelun ja -tiedotteen parannusehdotuksia oli jonkin verran, mutta ehdotukset olivat varteen otettavia. Palvelu koettiin metsänomistajien keskuudessa hyödylliseksi. Kiinnostuneisuutta palvelua kohtaan ilmeni, mutta vähäinen palvelun käyttöönotto kuitenkin osoitti, että kiinnostuneisuutta voisi olla vieläkin enemmän.
Työ tutki yksityiskohtaisemmin asioita, kuin samankaltainen olemassa oleva tutkimus. Työ vahvisti useamman asian osalta aiemmin tehtyä tutkimusta.