Guidelines for a Brief Neurological Nursing Assessment in Acute Care : A Literature Review
Honkala, Eveliina; Karvonen, Ella; Koistinen, Titta; Tolonen, Olka (2017)
Lataukset:
Honkala, Eveliina
Karvonen, Ella
Koistinen, Titta
Tolonen, Olka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705158239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705158239
Tiivistelmä
Suomessa vuosittain noin 25 000 ihmistä kärsii aivoverenkiertohäiriöistä, kuten aivohalvauksista tai ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä. Mikäli näiden sairauksien ehkäisyä ei tehosteta, sairastavuuden ennustetaan kasvavan. Kaikkien sairaanhoitajien oletetaan, erikoisalasta riippumatta, kykenevän suorittamaan lyhyen neurologisen arvioinnin, tunnistamaan oireet, ja lisäksi reagoimaan näihin hätätilanteena.
Tavoitteena oli koota ohjeet lyhyeen sairaanhoitajan toteuttamaan neurologiseen arviointiin akuutissa hoidossa. Tarkoituksena on, että sairaanhoitajat saavat näyttöön perustuvaa tietoa lyhyen neurologisen arvioinnin suorittamisesta ja osaavat siten erottaa poikkeavuudet ja järjestää asianmukaista jatkohoitoa.
Menetelmä oli narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin tietokannoista EBSCO CINAHL, PubMed ja Medic. Prosessi koostui aiheen rajaamisesta, tutkimuskysymyksen muodostamisesta, relevantin datan kokoamisesta, artikkeleiden valinnasta, datan analysoinnista ja havaintojen raportoinnista. Kahdeksan (8) tutkimusta valittiin lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen mukaan poissulkukriteereiden pohjalta.
Tulosten mukaan lyhyessä neurologisessa arviossa on kuusi tärkeintä avainkomponenttia, jotka olivat seuraavat: esitietojen kerääminen; tajunnantaso; orientaatio, puhe ja kieli; pupillien arviointi; vitaalit; ja motoriikan arviointi. On toivottavaa, että tietoisuus aiheesta lisääntyisi tutkimuksen kautta ja ammattitaitoa voitaisiin kehittää edelleen terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tehdä tutkimusta siitä, ovatko sairaanhoitajat tietoisia ja motivoituneita hyödyntämään uusia, näyttöön perustuvia menetelmiä työssään.
Tavoitteena oli koota ohjeet lyhyeen sairaanhoitajan toteuttamaan neurologiseen arviointiin akuutissa hoidossa. Tarkoituksena on, että sairaanhoitajat saavat näyttöön perustuvaa tietoa lyhyen neurologisen arvioinnin suorittamisesta ja osaavat siten erottaa poikkeavuudet ja järjestää asianmukaista jatkohoitoa.
Menetelmä oli narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin tietokannoista EBSCO CINAHL, PubMed ja Medic. Prosessi koostui aiheen rajaamisesta, tutkimuskysymyksen muodostamisesta, relevantin datan kokoamisesta, artikkeleiden valinnasta, datan analysoinnista ja havaintojen raportoinnista. Kahdeksan (8) tutkimusta valittiin lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen mukaan poissulkukriteereiden pohjalta.
Tulosten mukaan lyhyessä neurologisessa arviossa on kuusi tärkeintä avainkomponenttia, jotka olivat seuraavat: esitietojen kerääminen; tajunnantaso; orientaatio, puhe ja kieli; pupillien arviointi; vitaalit; ja motoriikan arviointi. On toivottavaa, että tietoisuus aiheesta lisääntyisi tutkimuksen kautta ja ammattitaitoa voitaisiin kehittää edelleen terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tehdä tutkimusta siitä, ovatko sairaanhoitajat tietoisia ja motivoituneita hyödyntämään uusia, näyttöön perustuvia menetelmiä työssään.