Kansalliset kaupunkipuistot Suomessa
Pennanen, Pasi; Paatsola, Ville (2017)
Pennanen, Pasi
Paatsola, Ville
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705178762
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705178762
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitetään, mikä on kansallinen kaupunkipuisto, miten sen idea on tullut Suomeen ja miten se vaikuttaa kaupunkeihin, joihin se on perustettu Suomessa. Työssä käydään läpi kansallisen kaupunkipuiston perustamisedellytyksiä, miten sitä käsitellään maankäyttö- ja rakennuslaissa, mikä sen suhde on kaavoitukseen ja ympäristöministeriön roolia perustamisprosessissa. Opinnäytetyössä käydään läpi nykyisiä ja vireillä olevia kansallisia kaupunkipuistoja.
Kansallinen kaupunkipuisto on Ruotsista Suomeen rantautunut idea yhtenäisestä ja laajasta puistoalueesta, joka liittyy olennaisesti kaupungin ydinkeskustaan ja johon kuuluu kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita. Sen tulee olla riittävän laaja ja eheä. Niitä on Suomessa kahdeksan kappaletta ja lisää on vireillä. Kansallisen kaupunkipuiston statuksen saannista päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksesta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin tiedon tutkintaa ja havainnointia. Tutkimusmateriaalina käytimme internetistä ja kirjoista löytyviä materiaaleja. Pääosa tiedostamme tuli kaupunkien omilta internetsivuilta ja kaupunkien julkaisemista tiedotteista.
Suomessa on nykyisiä ja vireillä olevia kansallisia kaupunkipuistoja huomattavasti enemmän, kuin lain muodostumisen aikaan oli suunniteltu. Kansallisten kaupunkipuistojen tuomat hyödyt on todettu erittäin positiivisiksi.
Kansallinen kaupunkipuisto on Ruotsista Suomeen rantautunut idea yhtenäisestä ja laajasta puistoalueesta, joka liittyy olennaisesti kaupungin ydinkeskustaan ja johon kuuluu kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita. Sen tulee olla riittävän laaja ja eheä. Niitä on Suomessa kahdeksan kappaletta ja lisää on vireillä. Kansallisen kaupunkipuiston statuksen saannista päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksesta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin tiedon tutkintaa ja havainnointia. Tutkimusmateriaalina käytimme internetistä ja kirjoista löytyviä materiaaleja. Pääosa tiedostamme tuli kaupunkien omilta internetsivuilta ja kaupunkien julkaisemista tiedotteista.
Suomessa on nykyisiä ja vireillä olevia kansallisia kaupunkipuistoja huomattavasti enemmän, kuin lain muodostumisen aikaan oli suunniteltu. Kansallisten kaupunkipuistojen tuomat hyödyt on todettu erittäin positiivisiksi.