"Sillon tekee mieli halia." Lasten vuorovaikutus- ja tunnetaitoja tukemassa draamakasvatuksen keinoin.
Virtanen, Anu (2017)
Virtanen, Anu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188828
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea draamakasvatuksen keinoin päiväkodin integroidun erityisryhmän lasten vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Toiminnalle oli päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaa tukeva ja lapsiryhmän henkilökunnan havaintoihin perustuva tarve. Opinnäytetyö oli muodoltaan toiminnallinen opinnäytetyö, jonka toiminnallinen osuus toteutettiin eteläsuomalaisessa päiväkodissa keväällä 2017. Opinnäytetyössä selvitettiin miten prosessidraamatyöskentelyä voitiin käyttää tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelussa sekä millaiseksi kasvattajat kokivat erilaisten draamaharjoitteiden hyödyntämisen mahdollisuudet omassa työssään.
Opinnäytetyön tietoperusta pohjautuu 3-5-vuotiaiden lasten kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Varhaiskasvatuksen kannalta ja siihen tausta-ajatuksena vaikuttavia kehitys- ja oppimisteorioita avataan pääpiirteissään ja niitä käytetään käytettyjen menetelmien perusteluissa. Työn kannalta keskeisiä käsitteitä varhaiskasvatus, draamakasvatus sekä vuorovaikutus- ja tunnetaidot avataan myös tietoperustassa. Prosessin toteutuksen kannalta merkityksellistä tietoperustaa ryhmän erityisyyden vuoksi ovat varhaiserityiskasvatus sekä autisminkirjon piirteisiin liittyvä teoriatieto.
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus koostui kahden viikon aikana toteutetusta kuudesta ohjatusta draamatuokiosta. Tuokioilla käytetyistä harjoitteista koostettiin draamakokonaisuus-vihkonen päiväkodin myöhempää käyttöä varten. Vihkosen avulla prosessidraamaprojektin voi viedä myös päiväkodin muihin ryhmiin käytettäväksi.
Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden arvioinnin perusteella draamakasvatusta voidaan kokonaisvaltaisen ilmaisullisuuden vuoksi hyödyntää hyvin tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelussa varhaiskasvatuksessa. Kommunikaatioita tukevien ja korvaavien menetelmien käyttöä ohjaamisen tukena tulee hyödyntää varsinkin erityisvarhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten ohjauksessa. Vaikka harjoitteet liitettiin toiminnassa käytettyyn kehyssatuun ja tukivat opeteltavaa asiaa, prosessidraaman perusideaa ei täysin saavutettu. Prosessidraaman näkökulmasta lapsia olisi tullut osallistaa enemmän kehyksen luomiseen ja roolien kehittelyyn. Kokemattomuus draamaohjaajana tuli esiin prosessidraaman suunnitteluvaiheessa ja projektin alussa, mutta vahvistui projektin aikana.
Opinnäytetyön tietoperusta pohjautuu 3-5-vuotiaiden lasten kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Varhaiskasvatuksen kannalta ja siihen tausta-ajatuksena vaikuttavia kehitys- ja oppimisteorioita avataan pääpiirteissään ja niitä käytetään käytettyjen menetelmien perusteluissa. Työn kannalta keskeisiä käsitteitä varhaiskasvatus, draamakasvatus sekä vuorovaikutus- ja tunnetaidot avataan myös tietoperustassa. Prosessin toteutuksen kannalta merkityksellistä tietoperustaa ryhmän erityisyyden vuoksi ovat varhaiserityiskasvatus sekä autisminkirjon piirteisiin liittyvä teoriatieto.
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus koostui kahden viikon aikana toteutetusta kuudesta ohjatusta draamatuokiosta. Tuokioilla käytetyistä harjoitteista koostettiin draamakokonaisuus-vihkonen päiväkodin myöhempää käyttöä varten. Vihkosen avulla prosessidraamaprojektin voi viedä myös päiväkodin muihin ryhmiin käytettäväksi.
Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden arvioinnin perusteella draamakasvatusta voidaan kokonaisvaltaisen ilmaisullisuuden vuoksi hyödyntää hyvin tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelussa varhaiskasvatuksessa. Kommunikaatioita tukevien ja korvaavien menetelmien käyttöä ohjaamisen tukena tulee hyödyntää varsinkin erityisvarhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten ohjauksessa. Vaikka harjoitteet liitettiin toiminnassa käytettyyn kehyssatuun ja tukivat opeteltavaa asiaa, prosessidraaman perusideaa ei täysin saavutettu. Prosessidraaman näkökulmasta lapsia olisi tullut osallistaa enemmän kehyksen luomiseen ja roolien kehittelyyn. Kokemattomuus draamaohjaajana tuli esiin prosessidraaman suunnitteluvaiheessa ja projektin alussa, mutta vahvistui projektin aikana.