Keinotekoiset järjestelyt ulosotossa hakijan näkökulmasta
Kaartinen, Hanna (2017)
Kaartinen, Hanna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061113223
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061113223
Tiivistelmä
Ulosottoperinnällä tarkoitetaan laiminlyödyn maksuvelvoitteen täytäntöönpanoa, eli rahasaatavan perintää, ja julkisen vallan käyttöä. Ulosottoviranomaiset pyrkivät siihen, että velallinen maksaa velkansa vapaaehtoisesti maksukehotuksella. Jos maksua ei saada, tehdään yleisimmin palkan, eläkkeen, elinkeinotulon tai omaisuuden ulosmittaus. Mikäli mitään ulosmittauskelpoista tuloa eikä omaisuutta ulosottoviranomaisen tekemien rekisterikyselyjen perusteella löydy, vaikuttaa velallinen olevan varaton. Velallisen varattomuus ei kuitenkaan aina ole todellista. Velallinen saattaa pyrkiä näyttämään varattomalta, niin, että omaisuus sekä tulot on näennäisesti siirretty pois hänen hallinnastaan, tällöin puhutaan keinotekoisesta järjestelystä.
Keinotekoisista järjestelyistä ja niiden sivuuttamisesta säädetään ulosottokaaren 4 luvun 14 §:ssä. Pykälä mahdollistaa sivullisen nimissä olevan omaisuuden ulosmittaamisen velallisen velkoihin, mikäli omaisuus on merkitty sivullisen nimiin, jotta se saadaan pidettyä velkojien ulottumattomissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selventää mitä keinotekoisen järjestelyn sivuuttamisella tarkoitetaan, minkälaisissa tapauksissa sitä käytetään ja minkälaisia perintätuloksia sillä saadaan. Asiaa käsitellään ulosottohakijan näkökulmasta. Hakijoiden näkökulman esille tuomiseksi, hakijoille on tehty haastattelututkimus, jonka tulokset esitetään tässä opinnäytetyössä. Lisäksi esitetään case -tyyppisesti todellinen perintätapaus, jossa on katsottu täyttyvän keinotekoisen järjestelyn tunnusmerkit. Muutoin lähdemateriaalina on käytetty oikeuskirjallisuutta, lakitekstejä, hallituksen esitystä sekä vallitsevaa oikeuskäytäntöä.
Opinnäytetyössä esille tulleiden seikkojen ja tutkimuksella saatujen tulosten perusteella esitetään toimintamuotoja hakijan ja ulosottoviranomaisten yhteistyön lisäämiseksi ja ulosottotoiminnan tehostamiseksi muutamia parannusehdotuksia.
Keinotekoisista järjestelyistä ja niiden sivuuttamisesta säädetään ulosottokaaren 4 luvun 14 §:ssä. Pykälä mahdollistaa sivullisen nimissä olevan omaisuuden ulosmittaamisen velallisen velkoihin, mikäli omaisuus on merkitty sivullisen nimiin, jotta se saadaan pidettyä velkojien ulottumattomissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selventää mitä keinotekoisen järjestelyn sivuuttamisella tarkoitetaan, minkälaisissa tapauksissa sitä käytetään ja minkälaisia perintätuloksia sillä saadaan. Asiaa käsitellään ulosottohakijan näkökulmasta. Hakijoiden näkökulman esille tuomiseksi, hakijoille on tehty haastattelututkimus, jonka tulokset esitetään tässä opinnäytetyössä. Lisäksi esitetään case -tyyppisesti todellinen perintätapaus, jossa on katsottu täyttyvän keinotekoisen järjestelyn tunnusmerkit. Muutoin lähdemateriaalina on käytetty oikeuskirjallisuutta, lakitekstejä, hallituksen esitystä sekä vallitsevaa oikeuskäytäntöä.
Opinnäytetyössä esille tulleiden seikkojen ja tutkimuksella saatujen tulosten perusteella esitetään toimintamuotoja hakijan ja ulosottoviranomaisten yhteistyön lisäämiseksi ja ulosottotoiminnan tehostamiseksi muutamia parannusehdotuksia.