Lypsykarjatilan työtehokkuuden parantaminen : Lean-toimintastrategia apuna työajan hallinnassa
Vidgren, Juho (2017)
Vidgren, Juho
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061913808
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061913808
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tekemiseen innoitti Minna Tiitisen opinnäytetyö ”Työnkäytöltään tehokas ja toimiva lypsykarjatila – Työntutkimus kahdella suomalaisella lypsykarjatilalla”. Toimeksiantajana työssä oli yläsavolainen lypsykarjatila, jossa tutkimus suoritettiin case-tutkimuksena. Opinnäytetyössä selvittää case-tilan työmäärä sekä tutkittiin, voidaanko työtehokkuutta parantaa lean-toimintastrategian avulla. Työajan selvittämisessä tiedonkeruumenetelminä käytettiin videokuvausta sekä haastatteluja. Työajan selvitys rajautui lypsykarjatilan päivittäisiin, sekä oleellisimpiin viikoittain ja kuukausittain suoritettaviin töihin. Case-tilan yrittäjien haastattelussa selvitettiin työnteon ongelmakohtia sekä asioita joihin haluttiin parannusta. Tilalle kehitystoimeksi valittiin lean-toimintastrategia. Kehitystoimien jälkeen työhön kuluvaa ei mitattu tässä tutkimuksessa. Työtehokkuuden kasvu ja kehitykset siinä pohjautuivat tilan yrittäjien arvioihin ja kokemuksiin. Raportissa kerrotaan, mistä työvaiheista tilan työt koostuvat ja kerrotaan, mitä lean tarkoittaa.
Työntehokkuutta mitattiin vertaamalla työaikaa vuosittain tuotettavaan maitomäärää sekä eläintä kohden. Työaikaa tilalla kului päivittäin keskimäärin 9 tuntia 20 minuuttia. Suhteutettuna vuosittaiseen tuotettavaan maitomäärän, työtuntia kohden tuotettiin 343 litraa maitoa ja eläintä kohden työtä kului 29 tuntia. Tulokset olivat hyvät verratessa niitä suomalaisiin keskimääräisiin tuloksiin. Lukemat olivat hyvät vertaillessa niitä ulkomaalaisiin vastaaviin tuloksiin. Työtehokkuuden kehittämisessä käytettiin leanin mukaisia keinoja ja työkaluja, valkotaulua, viikkopalavereita ja SOP-työohjeita.
Tilalla työtehokkuudessa lean-toimintastrategian avulla koettiin saavutetun parannusta. Leanin työkaluilla sekä sen kehitykset johtamiseen, organisointiin ja suunnitteluun tilan työaika tehostui, mikä näkyi myös lisääntyneenä vapaa-aikana. Työssä jaksaminen koettiin paremmaksi, kun kiireys väheni sekä työn henkisen kuormittavuus tunnettiin kevyemmäksi.
Jatkotutkimuksena tästä työstä voisi suorittaa tarkemman ja kokonaisvaltaisemman tutkimuksen. Työssä voisi tutkia tarkemmin, kuinka paljon leanin tai jonkun muun mukaisella kehitystoimella tilalla saavutettaisiin tehokkuuden parantumista.
Työntehokkuutta mitattiin vertaamalla työaikaa vuosittain tuotettavaan maitomäärää sekä eläintä kohden. Työaikaa tilalla kului päivittäin keskimäärin 9 tuntia 20 minuuttia. Suhteutettuna vuosittaiseen tuotettavaan maitomäärän, työtuntia kohden tuotettiin 343 litraa maitoa ja eläintä kohden työtä kului 29 tuntia. Tulokset olivat hyvät verratessa niitä suomalaisiin keskimääräisiin tuloksiin. Lukemat olivat hyvät vertaillessa niitä ulkomaalaisiin vastaaviin tuloksiin. Työtehokkuuden kehittämisessä käytettiin leanin mukaisia keinoja ja työkaluja, valkotaulua, viikkopalavereita ja SOP-työohjeita.
Tilalla työtehokkuudessa lean-toimintastrategian avulla koettiin saavutetun parannusta. Leanin työkaluilla sekä sen kehitykset johtamiseen, organisointiin ja suunnitteluun tilan työaika tehostui, mikä näkyi myös lisääntyneenä vapaa-aikana. Työssä jaksaminen koettiin paremmaksi, kun kiireys väheni sekä työn henkisen kuormittavuus tunnettiin kevyemmäksi.
Jatkotutkimuksena tästä työstä voisi suorittaa tarkemman ja kokonaisvaltaisemman tutkimuksen. Työssä voisi tutkia tarkemmin, kuinka paljon leanin tai jonkun muun mukaisella kehitystoimella tilalla saavutettaisiin tehokkuuden parantumista.