Rekrytoinnin tehostaminen lean-ajattelun avulla
Erä, Eerika (2017)
Erä, Eerika
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062213930
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062213930
Tiivistelmä
Case-opinnäytetyön tavoitteena oli löytää Valmet Automotiven ja Opteamin välisestä yhteistyöstä rekrytointiprosessissa ne kohdat, jossa hukkaa voidaan poistaa prosesseista ja saada yhteistyötä tehokkaammaksi lean-ajattelun mukaisesti.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin leania, jatkuvaa parantamista ja leania rekrytoinnissa. Lisäksi opinnäytetyössä kerrottiin, miten leania käytetään jo Valmet Automotivella sekä käytiin läpi rekrytoinnin palvelu- ja prosessikuvaus.
Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osuudessa toteutettiin fokusryhmähaastattelu ja teemahaastatteluja liittyen Valmet Automotiven ja Opteamin välisen yhteistyön nykytilamäärittämiseen. Lisäksi tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia. Nykytila arvioitiin, jotta sen pohjalta voitiin esittää kehitysehdotuksia.
Työn tuloksena olivat kehitysehdotukset hukan poistamiseen prosesseista ja yhteistyön parantamiseen. Kehitysehdotukset pohjautuivat aikaisempaan tietoperustaan, haastatteluihin ja opinnäytetyön tekijän omaan havainnointiin. Tärkeimmät kehitysehdotukset liittyivät sisäänottoprosessin tehostamiseen.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin leania, jatkuvaa parantamista ja leania rekrytoinnissa. Lisäksi opinnäytetyössä kerrottiin, miten leania käytetään jo Valmet Automotivella sekä käytiin läpi rekrytoinnin palvelu- ja prosessikuvaus.
Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osuudessa toteutettiin fokusryhmähaastattelu ja teemahaastatteluja liittyen Valmet Automotiven ja Opteamin välisen yhteistyön nykytilamäärittämiseen. Lisäksi tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia. Nykytila arvioitiin, jotta sen pohjalta voitiin esittää kehitysehdotuksia.
Työn tuloksena olivat kehitysehdotukset hukan poistamiseen prosesseista ja yhteistyön parantamiseen. Kehitysehdotukset pohjautuivat aikaisempaan tietoperustaan, haastatteluihin ja opinnäytetyön tekijän omaan havainnointiin. Tärkeimmät kehitysehdotukset liittyivät sisäänottoprosessin tehostamiseen.