Näyttöön perustuvan käsihygienian toteutuminen Peruspalvelukuntayhtymä Kallion eräällä osastolla
Öhman, Mikko; Väisänen, Mika; Päätalo, Arto (2017)
Öhman, Mikko
Väisänen, Mika
Päätalo, Arto
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062914062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062914062
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tekijät: Päätalo Arto, Väisänen Mika & Öhman Mikko
Työn nimi: Näyttöön perustuvan käsihygienian toteutuminen PPKY Kallion eräällä osastolla
Tutkintonimike: Sairaanhoitaja AMK
Asiasanat: käsihygienia, aseptiikka, potilasturvallisuus
Hoitoon liittyvät infektiot ovat inhimillisten kärsimysten lisäksi myös merkittävä terveydenhuollon menoerä, sillä ne lisäävät sairaalassaolopäiviä ja altistavat potilaat komplikaatioille. Suuri osa hoitoon liittyvistä infektioista olisi estettävissä hyvän käsihygienian avulla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Peruspalvelukuntayhtymä Kallion erään osaston näyttöön perustuvan käsihygienian toteutuminen yksikössä ajanjaksolla 2/2015 – 2/2017 suoritettujen havainnointien aineistosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kiinnittää huomiota henkilökunnan käsihygienian toteutumiseen.
Opinnäytetyön havaintomateriaali on kerätty toimeksiantajan hygieniahoitajien toimesta kvantitatiivisen tutkimuksen havainnointimenetelmällä, käyttäen hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) strukturoitua havainnointilomaketta. Käsien desinfektiota havainnoitiin desinfektioaineen hieronta-ajoista ennen potilaskontaktia, potilaskontaktin jälkeen, ennen puhdasta toimenpidettä, suojakäsineiden riisumisen jälkeen, sekä potilaan lähiympäristöön koskettamisen jälkeen. Lisäksi havainnoitiin desinfioitavista käsistä koruja ja kelloja, sekä kynsien pituutta ja rakennekynsiä.
Havainnointiaineiston perusteella PPKY Kallion eräällä osastolla on käsihygieniaosaamisessa parantamisen varaa. Näyttöön perustuva, riittävä käsien desinfektio toteutuu 22 %:ssa havainnoista, osittainen käsien desinfektio toteutuu 67 %:ssa havainnoista ja 11 %:ssa havainnoista käsiä ei desinfioida lainkaan. Heikoiten toteutui käsien desinfektio ennen potilaskontaktia; 29 %:ssa havainnoista hoitohenkilökunta laiminlöi täysin käsien desinfektion. Käsien desinfektiossa potilaan lähiympäristöön koskemisen jälkeen oli myös parantamisen varaa; 16 %:ssa havainnoista käsien desinfektiota ei tapahdu. Tulokset olivat osittain yhteneväisiä aiempien käsihygienian havainnointitutkimusten kanssa.
Havainnointiaineiston tulosten perusteella kehittämisehdotuksina yksikölle on käsihygieniakoulutuksen lisääminen, näyttöön perustuvien käsihygienian toimintamallien omaksuminen osaksi normaaleja rutiineja, sekä näyttöön perustuvan käsihygienian havainnointien jatkaminen hygieniahoitajien toimesta.
Tekijät: Päätalo Arto, Väisänen Mika & Öhman Mikko
Työn nimi: Näyttöön perustuvan käsihygienian toteutuminen PPKY Kallion eräällä osastolla
Tutkintonimike: Sairaanhoitaja AMK
Asiasanat: käsihygienia, aseptiikka, potilasturvallisuus
Hoitoon liittyvät infektiot ovat inhimillisten kärsimysten lisäksi myös merkittävä terveydenhuollon menoerä, sillä ne lisäävät sairaalassaolopäiviä ja altistavat potilaat komplikaatioille. Suuri osa hoitoon liittyvistä infektioista olisi estettävissä hyvän käsihygienian avulla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Peruspalvelukuntayhtymä Kallion erään osaston näyttöön perustuvan käsihygienian toteutuminen yksikössä ajanjaksolla 2/2015 – 2/2017 suoritettujen havainnointien aineistosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kiinnittää huomiota henkilökunnan käsihygienian toteutumiseen.
Opinnäytetyön havaintomateriaali on kerätty toimeksiantajan hygieniahoitajien toimesta kvantitatiivisen tutkimuksen havainnointimenetelmällä, käyttäen hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) strukturoitua havainnointilomaketta. Käsien desinfektiota havainnoitiin desinfektioaineen hieronta-ajoista ennen potilaskontaktia, potilaskontaktin jälkeen, ennen puhdasta toimenpidettä, suojakäsineiden riisumisen jälkeen, sekä potilaan lähiympäristöön koskettamisen jälkeen. Lisäksi havainnoitiin desinfioitavista käsistä koruja ja kelloja, sekä kynsien pituutta ja rakennekynsiä.
Havainnointiaineiston perusteella PPKY Kallion eräällä osastolla on käsihygieniaosaamisessa parantamisen varaa. Näyttöön perustuva, riittävä käsien desinfektio toteutuu 22 %:ssa havainnoista, osittainen käsien desinfektio toteutuu 67 %:ssa havainnoista ja 11 %:ssa havainnoista käsiä ei desinfioida lainkaan. Heikoiten toteutui käsien desinfektio ennen potilaskontaktia; 29 %:ssa havainnoista hoitohenkilökunta laiminlöi täysin käsien desinfektion. Käsien desinfektiossa potilaan lähiympäristöön koskemisen jälkeen oli myös parantamisen varaa; 16 %:ssa havainnoista käsien desinfektiota ei tapahdu. Tulokset olivat osittain yhteneväisiä aiempien käsihygienian havainnointitutkimusten kanssa.
Havainnointiaineiston tulosten perusteella kehittämisehdotuksina yksikölle on käsihygieniakoulutuksen lisääminen, näyttöön perustuvien käsihygienian toimintamallien omaksuminen osaksi normaaleja rutiineja, sekä näyttöön perustuvan käsihygienian havainnointien jatkaminen hygieniahoitajien toimesta.