Kompostoinnin kehittäminen : Case Stara
Moisio, Marja (2017)
Moisio, Marja
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017070314102
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017070314102
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Helsingin kaupungin palveluliikelaitoksen, eli Staran, aumakompostoinnin kehittämisen mahdollisuuksia.Tutkimus kohdistui pohjoisessa aluetoimistossa tehtävään kasvijätteen kompostointiin. Nykyisin kompostointi kestää yleensä kaksi vuotta. Valmis komposti sekoitetaan muihin materiaaleihin, kuten kaivuumaihin ja muihin ylijäämämaa-aineksiin. Seokset valmistetaan kuhunkin rakentamiskohteeseen suunnitellun kasvillisuuden kasvualustavaatimusten pohjalta.
Urean lisäystutkimuksella selvitettiin kompostoitumisen nopeuttamisen mahdollisuutta. Laboratorioanalyysien avulla selvitettiin kompostin koostumus, hygieenisyys ja ravinnetaso. Lisäksi järjestettiin pienimuotoisia kokeita: itävyyskokeella, rikkakasvikokeella ja roskaisuuden selvittämisellä tutkittiin kompostoinnin onnistumista ja saatiin tietoa ongelmista ja riskeistä.
Hallittu kompostoituminen vaatii sitoutuneen työnjohdon lisäksi sitoutuneita kompostin käsittelemiseen hyvin perehdytettyjä työntekijöitä. Kompostointialueelle tarvitaan myös opastusta, jotta kaikki osaavat toimia alueella oikein. Hyvin dokumentoitu kompostointi ja kompostoinnin työvaiheiden ohjaus edistävät kompostoinnin hyvää hallintaa.
Teetettyjen tutkimusten perusteella kompostit eivät sisällä raja-arvoja ylittäviä määriä raskasmetalleja ja täyttävät hygieenisyyden vaatimukset. Kompostit ovat hyvin ravinteikkaita, joten niiden käyttö vahvistaa ravinnekiertoa. Kaivumaiden sekoittaminen kompostiin vahvistaa kiertotaloutta Staran työssä. Rikkakasvien siementen leviäminen on kuitenkin otettava käyttökohteita valittaessa huomioon. Roskaisuus on
huomattava haitta ja sen vähentämisen mahdollisuuksia voitaisiin selvittää jatkotutkimuksella.
Urean lisäystutkimuksella selvitettiin kompostoitumisen nopeuttamisen mahdollisuutta. Laboratorioanalyysien avulla selvitettiin kompostin koostumus, hygieenisyys ja ravinnetaso. Lisäksi järjestettiin pienimuotoisia kokeita: itävyyskokeella, rikkakasvikokeella ja roskaisuuden selvittämisellä tutkittiin kompostoinnin onnistumista ja saatiin tietoa ongelmista ja riskeistä.
Hallittu kompostoituminen vaatii sitoutuneen työnjohdon lisäksi sitoutuneita kompostin käsittelemiseen hyvin perehdytettyjä työntekijöitä. Kompostointialueelle tarvitaan myös opastusta, jotta kaikki osaavat toimia alueella oikein. Hyvin dokumentoitu kompostointi ja kompostoinnin työvaiheiden ohjaus edistävät kompostoinnin hyvää hallintaa.
Teetettyjen tutkimusten perusteella kompostit eivät sisällä raja-arvoja ylittäviä määriä raskasmetalleja ja täyttävät hygieenisyyden vaatimukset. Kompostit ovat hyvin ravinteikkaita, joten niiden käyttö vahvistaa ravinnekiertoa. Kaivumaiden sekoittaminen kompostiin vahvistaa kiertotaloutta Staran työssä. Rikkakasvien siementen leviäminen on kuitenkin otettava käyttökohteita valittaessa huomioon. Roskaisuus on
huomattava haitta ja sen vähentämisen mahdollisuuksia voitaisiin selvittää jatkotutkimuksella.