Lapsen osallisuuden lisääminen varhaiskasvatuksen arjessa
Kakko, Merja (2017)
Kakko, Merja
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017080614236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017080614236
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lapsen osallisuuden lisäämisen keinoja, erään pirkanmaalaisen kunnan varhaiskasvatuksen arjessa. Lisäksi tavoitteena oli kerätä ja jakaa tietoa käytössä olevista keinoista muihinkin kunnan yksiköihin. Teoreettisina lähtökohtina käytettiin varhaiskasvatuksen teoriaa, varhaiskasvatuslakia ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Lisäksi lähtökohdiksi nostettiin lapsen oikeudet, osallisuus, lapsen toimijuus, lapsilähtöisyys ja yhteisöllisyys.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, johon aineisto kerättiin kolmesta varhaiskasvatuksen yksiköstä lomakekyselyllä. Aineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua ja tyypittelyä. Tutkimustuloksissa kävi ilmi, että lapsen osallisuus toteutuu tutkimukseen osallistuneissa yksiköissä monipuolisesti ja käytössä olevilla menetelmillä voidaan lisätä lapsen osallisuutta arjessa merkittävästi. Tutkimukseen osallistuneissa yksiköissä koettiin tärkeäksi lapsen aito, sensitiivinen ja kunnioittava kohtaaminen, herkkyys kuulla ja havaita lapsen viestejä, sekä lapsen näkökulman huomioiminen, toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Kasvattajan rooli lapsen osallisuuden lisäämiseen ja sen mahdollistamiseen on tutkimuksen mukaan kiistaton. Tutkimukseen osallistuneet korostivat kasvattajan omien asenteiden ja ajattelutavan lasta ja osallisuutta kohtaan, olevan avainasemassa lapsen osallisuuden lisäämisessä. Tutkimus tuloksesta nousi esille myös kasvatusyhteistyön merkitys lapsen osallisuutta lisäävänä.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, johon aineisto kerättiin kolmesta varhaiskasvatuksen yksiköstä lomakekyselyllä. Aineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua ja tyypittelyä. Tutkimustuloksissa kävi ilmi, että lapsen osallisuus toteutuu tutkimukseen osallistuneissa yksiköissä monipuolisesti ja käytössä olevilla menetelmillä voidaan lisätä lapsen osallisuutta arjessa merkittävästi. Tutkimukseen osallistuneissa yksiköissä koettiin tärkeäksi lapsen aito, sensitiivinen ja kunnioittava kohtaaminen, herkkyys kuulla ja havaita lapsen viestejä, sekä lapsen näkökulman huomioiminen, toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Kasvattajan rooli lapsen osallisuuden lisäämiseen ja sen mahdollistamiseen on tutkimuksen mukaan kiistaton. Tutkimukseen osallistuneet korostivat kasvattajan omien asenteiden ja ajattelutavan lasta ja osallisuutta kohtaan, olevan avainasemassa lapsen osallisuuden lisäämisessä. Tutkimus tuloksesta nousi esille myös kasvatusyhteistyön merkitys lapsen osallisuutta lisäävänä.