Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitomenetelmiä nuorella potilaalla
Haarala, Minna (2017)
Haarala, Minna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062113887
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062113887
Tiivistelmä
Yleinen ahdistuneisuushäiriö on ahdistuneisuushäiriön alaluokka. Nuorten ahdistuneisuushäiriöitä oli tutkittu suhteessa vähän verrattaen aikuisten ahdistuneisuushäiriöön. Opinnäytetyössä oli tarkoitus selvittää, miten 12–22 vuotiaiden nuorten häiriötä hoidetaan ja mikä oli tehtyjen tutkimusten valossa käytetyin hoitomenetelmä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyötä varten kerättiin tutkimuksia, jotka käsittelivät yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitomenetelmiä nuorella potilaalla. Opinnäytetyön tavoite oli lisätä tietoa nuoren potilaan hoitomenetelmistä heidän kanssaan työskentelevien ammattihenkilöiden keskuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston hankinnassa hyödynnettiin sähköisiä tiedonhakukoneita. Hakutulosten oli vastattava tutkimuskysymykseen, niiden oli sijoituttava vuosien 2000–2017 välille, käsiteltävä 12–22 vuotiaita nuoria, tutkimuksesta oli löydyttävä abstrakti, ja sen oli oltava suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen. Tutkimuksien oli oltava näyttöön perustuvaa, tutkittua tietoa, tieteellisiä artikkeleita tai vähintään pro gradu- tasoista tekstiä. Tutkimukset, jotka eivät täyttäneet hakukriteerejä jätettiin opinnäytetyöstä pois. Hakukoneina käytettiin Mediciä, Pubmediä, Cinahlia ja Aleksia. Opinnäytetyöhön otettiin mukaan 11 julkaisua.
Opinnäytetyöstä saatujen tulosten mukaan yleistä ahdistuneisuushäiriötä sairastavien 12– 22 vuotiaiden nuorten hoidossa suosittiin lääkkeetöntä hoitoa. Se tarkoitti suurelta osin kognitiivista käyttäytymisterapiaa, jossa oli erilaisia tapoja toimia sekä erilaisia sovelluksia, joita sairaanhoitajakin voi työssään hyödyntää. Lääkkeellinen hoito oli mahdollista, jos nuorisopsykiatriaan erikoistunut lääkäri näki siitä olevan apua nuoren hoidossa. Yleensä vakavimmissa tapauksissa käytettiin lääkkeellistä sekä lääkkeetöntä hoitoa yhdessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston hankinnassa hyödynnettiin sähköisiä tiedonhakukoneita. Hakutulosten oli vastattava tutkimuskysymykseen, niiden oli sijoituttava vuosien 2000–2017 välille, käsiteltävä 12–22 vuotiaita nuoria, tutkimuksesta oli löydyttävä abstrakti, ja sen oli oltava suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen. Tutkimuksien oli oltava näyttöön perustuvaa, tutkittua tietoa, tieteellisiä artikkeleita tai vähintään pro gradu- tasoista tekstiä. Tutkimukset, jotka eivät täyttäneet hakukriteerejä jätettiin opinnäytetyöstä pois. Hakukoneina käytettiin Mediciä, Pubmediä, Cinahlia ja Aleksia. Opinnäytetyöhön otettiin mukaan 11 julkaisua.
Opinnäytetyöstä saatujen tulosten mukaan yleistä ahdistuneisuushäiriötä sairastavien 12– 22 vuotiaiden nuorten hoidossa suosittiin lääkkeetöntä hoitoa. Se tarkoitti suurelta osin kognitiivista käyttäytymisterapiaa, jossa oli erilaisia tapoja toimia sekä erilaisia sovelluksia, joita sairaanhoitajakin voi työssään hyödyntää. Lääkkeellinen hoito oli mahdollista, jos nuorisopsykiatriaan erikoistunut lääkäri näki siitä olevan apua nuoren hoidossa. Yleensä vakavimmissa tapauksissa käytettiin lääkkeellistä sekä lääkkeetöntä hoitoa yhdessä.