"No kyselee vaikka, että miten menee?" : Kouluterveydenhoitaja yläkouluikäisen nuoren mielenterveyden edistäjänä
Tiainen, Outi; Pajunen, Emma-Sofia (2016)
Tiainen, Outi
Pajunen, Emma-Sofia
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090514803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090514803
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli lisätä terveydenhoitajan valmiuksia edistää nuorten mielenterveyttä ja tunnistaa nuoren mielenterveyshäiriöt varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena oli myös antaa tietoa, miten nuoren mielenterveys pysyy hyvänä. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää nuorten näkökulmasta heidän mielenterveytensä piirteitä, mielenterveyteen vaikuttavia asioita sekä terveydenhoitajan keinoja tukea nuoren mielenterveyttä. Opinnäytetyö tehtiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun Pk-Inno- hankkeeseen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen ja aineisto kerättiin teemahaastattelulla neljää 13-15 -vuotiasta nuorta haastattelemalla. Aineiston analysointi tapahtui sisällönanalyysillä.
Lapsuudessa ja nuoruudessa rakentunut hyvä mielenterveys on perusta tulevaisuuden hyvälle mielenterveydelle. Normaalia mielenterveyttä ovat omien mahdollisuuksien tiedostaminen, oman itsensä hyväksyminen ja itsensä toteuttaminen. Myös kyky nauttia elämästä, ylläpitää sosiaalisia suhteita ja stressin sietokyky ovat osa mielenterveyttä. Nuorten hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen tukemisessa kouluterveydenhoitajalla on keskeinen rooli.
Opinnäytetyön tulosten mukaan yläkouluiässä nuorten mielenterveys on vaihtelevaa. Sosiaaliset suhteet ja omat sosiaaliset taidot ehkäisevät nuorten mielenterveyshäiriöitä. Nuorten mielenterveyttä edistää avunsaannin turvaaminen. Tulosten mukaan kouluterveydenhoitajan tulisi olla saatavilla, pitää yhteyttä nuoreen sekä olla kiinnostunut nuorten asioista. Lisäksi nuoret toivoivat terveydenhoitajan olevan enemmän mukana koulun toiminnassa esimerkiksi pitämällä oppitunteja tai käymällä enemmän oppilaiden parissa tunneilla tai välitunneilla. Nuorten mukaan kouluterveydenhoitaja pystyisi paremmin huomaamaan mielenterveyshäiriöt kyselemällä enemmän nuorilta arkisista asioista ja havainnoimalla vuorovaikutustilanteita. Vastaajien mukaan mielenterveyshäiriöt näkyvät nuorissa elämänilon muutoksina ja niiden ehkäisemiseksi nuoret tarvitsevat sosiaalista tukea pääasiassa vanhemmilta ja kavereiltaan.
Lapsuudessa ja nuoruudessa rakentunut hyvä mielenterveys on perusta tulevaisuuden hyvälle mielenterveydelle. Normaalia mielenterveyttä ovat omien mahdollisuuksien tiedostaminen, oman itsensä hyväksyminen ja itsensä toteuttaminen. Myös kyky nauttia elämästä, ylläpitää sosiaalisia suhteita ja stressin sietokyky ovat osa mielenterveyttä. Nuorten hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen tukemisessa kouluterveydenhoitajalla on keskeinen rooli.
Opinnäytetyön tulosten mukaan yläkouluiässä nuorten mielenterveys on vaihtelevaa. Sosiaaliset suhteet ja omat sosiaaliset taidot ehkäisevät nuorten mielenterveyshäiriöitä. Nuorten mielenterveyttä edistää avunsaannin turvaaminen. Tulosten mukaan kouluterveydenhoitajan tulisi olla saatavilla, pitää yhteyttä nuoreen sekä olla kiinnostunut nuorten asioista. Lisäksi nuoret toivoivat terveydenhoitajan olevan enemmän mukana koulun toiminnassa esimerkiksi pitämällä oppitunteja tai käymällä enemmän oppilaiden parissa tunneilla tai välitunneilla. Nuorten mukaan kouluterveydenhoitaja pystyisi paremmin huomaamaan mielenterveyshäiriöt kyselemällä enemmän nuorilta arkisista asioista ja havainnoimalla vuorovaikutustilanteita. Vastaajien mukaan mielenterveyshäiriöt näkyvät nuorissa elämänilon muutoksina ja niiden ehkäisemiseksi nuoret tarvitsevat sosiaalista tukea pääasiassa vanhemmilta ja kavereiltaan.