Tukihenkilö kehitysvammaisen lapsen sosiaalisen hyvinvoinnin mahdollistajana : Tukihenkilötoimintamallin luominen Loviisan kaupungin vammaispalveluille
Ollas, Minna (2017)
Ollas, Minna
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090614846
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090614846
Tiivistelmä
Opinnäytetyön lähtökohtana oli Loviisan kaupungin vammaispalveluiden tukihenkilötoiminnan kehittäminen. Vammaispalveluilla oli tarve kehittää tukihenkilötoimintaa sen toiminnan periaatteiden (asiakaslähtöisyys, ennaltaehkäisy ja tasa-arvo) mukaisesti, jotta kaikki palvelua tarvitsevat lapset saisivat tukihenkilön. Vammaispalveluissa oli huomattu tukihenkilötoiminnan ongelma eli tukihenkilön vaikea löydettävyys tuettavalle asiakkaalle. Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää Loviisan kaupungin vammaispalveluille tukihenkilötoimintamalli, jonka avulla vammaispalvelut auttaa tukihenkilöä ja tukihenkilöä tarvitseva kehitysvammaista lasta löytämään toisensa nykyistä helpommin. Tavoitteena oli myös selvittää, miten kehitysvammainen lapsi ja hänen perheensä hyötyvät tukihenkilötoiminnasta. Työn viitekehys muodostui kehitysvammaisuuden, kehittämistutkimuksen, tukihenkilötoiminnan, lainsäädännön ja kehitysvammaisen lapsen sosiaalisen hyvinvoinnin perustasta.
Kehittämistutkimus valittiin opinnäytetyön menetelmäksi, koska nykyistä tukihenkilötoimintaa kehitettiin työelämälähtöisesti tarkoituksena parantaa asiakkaan tilannetta. Kehittämistutkimuksen lähestymistavaksi valittiin toimintatutkimus. Kehittämistutkimuksessa menetelminä käytettiin prosessi- ja kyselymenetelmiä. Prosessimenetelmällä luotiin palveluprosessikuvaus ja kyselyn avulla selvitettiin muun muassa tukihenkilöön oikeutettujen lasten ja heidän perheidensä hyötymistä tukihenkilötoiminnasta. Kysely lähetettiin 12 perheelle.
Tukihenkilötoiminnan palveluprosessi (asiakkuuden vireille tulo, tarpeen selvittäminen, toiminnan suunnitteleminen ja toteuttaminen, arviointi ja asiakkuuden päättyminen) auttaa vammaispalveluissa kehitysvammaista lasta asiakkaana ja selkiyttää sen toimintaa. Vammaispalvelut auttaa tukihenkilötoimintamallin (määritelmä, asiakas, tukihenkilötoiminnan järjestämisvelvollisuus, tukihenkilötoiminnan rahoitus, tukihenkilön myöntämisen perusteet, tukihenkilön hankinta ja tukihenkilölle maksettava korvaus) avulla kehitysvammaisia lapsia saamaan tukihenkilön. Tukihenkilötoiminta voi tukea vanhempien ohella kehitysvammaisten lasten osallistumista (muun muassa harrastukset ja vapaa-ajanvietto) yhdenvertaisesti ympäröivään yhteiskuntaan kuten vastaavan ikäisillä ei-vammaisilla lapsilla. Kehitysvammaisen lapsen osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja itsenäistymistä voidaan lisätä tukihenkilötoiminnan avulla. Tukihenkilö mahdollistaa tuettavalle lapselle esteettömän sosiaalisen hyvinvoinnin.
Kehittämistutkimus valittiin opinnäytetyön menetelmäksi, koska nykyistä tukihenkilötoimintaa kehitettiin työelämälähtöisesti tarkoituksena parantaa asiakkaan tilannetta. Kehittämistutkimuksen lähestymistavaksi valittiin toimintatutkimus. Kehittämistutkimuksessa menetelminä käytettiin prosessi- ja kyselymenetelmiä. Prosessimenetelmällä luotiin palveluprosessikuvaus ja kyselyn avulla selvitettiin muun muassa tukihenkilöön oikeutettujen lasten ja heidän perheidensä hyötymistä tukihenkilötoiminnasta. Kysely lähetettiin 12 perheelle.
Tukihenkilötoiminnan palveluprosessi (asiakkuuden vireille tulo, tarpeen selvittäminen, toiminnan suunnitteleminen ja toteuttaminen, arviointi ja asiakkuuden päättyminen) auttaa vammaispalveluissa kehitysvammaista lasta asiakkaana ja selkiyttää sen toimintaa. Vammaispalvelut auttaa tukihenkilötoimintamallin (määritelmä, asiakas, tukihenkilötoiminnan järjestämisvelvollisuus, tukihenkilötoiminnan rahoitus, tukihenkilön myöntämisen perusteet, tukihenkilön hankinta ja tukihenkilölle maksettava korvaus) avulla kehitysvammaisia lapsia saamaan tukihenkilön. Tukihenkilötoiminta voi tukea vanhempien ohella kehitysvammaisten lasten osallistumista (muun muassa harrastukset ja vapaa-ajanvietto) yhdenvertaisesti ympäröivään yhteiskuntaan kuten vastaavan ikäisillä ei-vammaisilla lapsilla. Kehitysvammaisen lapsen osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja itsenäistymistä voidaan lisätä tukihenkilötoiminnan avulla. Tukihenkilö mahdollistaa tuettavalle lapselle esteettömän sosiaalisen hyvinvoinnin.