Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Lean-menetelmän juurtumisen onnistumisen esteet ja edellytykset : systemoitu kirjallisuushaku terveydenhuollosta ja tapaustutkimus kuvantamisesta
Holm, Nina (2017)
Holm, Nina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090814928
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090814928
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata millaiset tekijät ovat yhteydessä Lean-menetelmän juurtumisen onnistumiseen tai epäonnistumiseen sekä aiempien tutkimusten pohjalta, että tarkastelun alla olevassa kuvantamisyksikössä röntgenhoitajien näkökulmasta. Kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa kehittämisehdotuksia siihen, miten parantaa Lean-menetelmän käyttöä tutkittavassa yksikössä.
Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Mitkä tekijät ovat yhteydessä Lean-menetelmän onnistuneeseen juurtumiseen? Mitkä tekijät ovat yhteydessä Lean-menetelmän epäonnistuneeseen juurtumiseen? Lisäksi kysyttiin, mitä Lean-menetelmän työkaluja yksikössä on käytössä ja millaisia kokemuksia niistä on? Kahteen ensimmäiseen tutkimuskysymykseen haettiin vastausta sekä systemoidun kirjallisuushaun, että fokusryhmähaastattelun ja teemakirjoitusten avulla. Kolmanteen, työkaluja koskevaan kysymykseen haettiin vastausta fokusryhmähaastattelulla ja teemakirjoitusten avulla. Systemoitu kirjallisuushaku tuotti 18 hyväksyttyä lähdettä. Fokusryhmähaastattelussa ja teemakirjoituksissa vastaajia oli yhteensä yhdeksän kappaletta. Fokusryhmähaastattelun ja teemakirjoitusten aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Kehittämistyön tuloksena saatiin kuva Lean-menetelmän juurtumiseen yhteydessä olevista tekijöistä niin terveydenhuollossa yleensä kuin tutkimuksen kohteena olevassa yksikössäkin. Lean-menetelmän menestyksekäs juurtuminen vaatii organisaation muutosvalmiutta, jatkuvan kehittämisen kulttuurin vahvistamista, toimivaa viestintää, koulutusta ja henkilöstön sitouttamista kaikilla tasoilla. Lean-menetelmän yksittäisten työkalujen käyttö ei useinkaan muuta toimintakulttuuria laajemmin ja vaikutukset voivat olla lyhytaikaisia. Tutkimuksen kohteena olevassa yksikössä tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön koulutukseen, tiedottamiseen, toimintakulttuurin muuttamiseen ja toiminnan seurantaan käytettyjen mittareiden parempaan hyödyntämiseen.
Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Mitkä tekijät ovat yhteydessä Lean-menetelmän onnistuneeseen juurtumiseen? Mitkä tekijät ovat yhteydessä Lean-menetelmän epäonnistuneeseen juurtumiseen? Lisäksi kysyttiin, mitä Lean-menetelmän työkaluja yksikössä on käytössä ja millaisia kokemuksia niistä on? Kahteen ensimmäiseen tutkimuskysymykseen haettiin vastausta sekä systemoidun kirjallisuushaun, että fokusryhmähaastattelun ja teemakirjoitusten avulla. Kolmanteen, työkaluja koskevaan kysymykseen haettiin vastausta fokusryhmähaastattelulla ja teemakirjoitusten avulla. Systemoitu kirjallisuushaku tuotti 18 hyväksyttyä lähdettä. Fokusryhmähaastattelussa ja teemakirjoituksissa vastaajia oli yhteensä yhdeksän kappaletta. Fokusryhmähaastattelun ja teemakirjoitusten aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Kehittämistyön tuloksena saatiin kuva Lean-menetelmän juurtumiseen yhteydessä olevista tekijöistä niin terveydenhuollossa yleensä kuin tutkimuksen kohteena olevassa yksikössäkin. Lean-menetelmän menestyksekäs juurtuminen vaatii organisaation muutosvalmiutta, jatkuvan kehittämisen kulttuurin vahvistamista, toimivaa viestintää, koulutusta ja henkilöstön sitouttamista kaikilla tasoilla. Lean-menetelmän yksittäisten työkalujen käyttö ei useinkaan muuta toimintakulttuuria laajemmin ja vaikutukset voivat olla lyhytaikaisia. Tutkimuksen kohteena olevassa yksikössä tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön koulutukseen, tiedottamiseen, toimintakulttuurin muuttamiseen ja toiminnan seurantaan käytettyjen mittareiden parempaan hyödyntämiseen.