Menestynyt urheilija - menestynyt valmentaja? : kartoitus suomalaisten valmentajien ja ohjaajien urheilutaustaan
Rannikko, Olli; Rynnäs, Ville (2010)
Rannikko, Olli
Rynnäs, Ville
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199805
Tiivistelmä
Työ on määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus, joka on toteutettu yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa. Työn tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten valmentajien ja ohjaajien omaa urheilutaustaa. Lisäksi tutkittiin, miten urheilu-uralla saavutettu menestys ja sen kesto vaikuttavat nykyi-seen valmennustoimintaan eritasoisilla valmentajilla ja ohjaajilla. Seurat, lajiliitot ja muut urheilujärjestöt voisivat jatkossa yrittää hyödyntää tehokkaammin entisten kilpaurheilijoiden tietämystä valmennustoiminnassa.
Kyselyn kohderyhmänä olivat Suomen Valmentajat ry:n jäsenet, joiden sähköpos-tiosoite oli yhdistyksen rekisterissä (n=2015) ja ne Nuoren Suomen sinettiseu-raohjaajat ja -valmentajat (n=3049), jotka olivat määräaikaan mennessä pyynnöstä toimittaneet sähköpostiosoitteensa tutkimusta varten.
Tulosten mukaan urheilu-uran pituudella on merkitystä valmennustoimintaan. Pitkän urheilu-uran tehneillä valmentajilla valmennustoiminta painottuu keski-määrin korkeammalle tasolle, kuin lyhyen urheilu-uran tehneillä valmentajilla. Yksilö- ja joukkuelajien välillä oli selviä eroja valmennuksen aloittamisen syitä kartoitettaessa. Yksilölajeissa oma lajin aikaisempi harrastaminen oli selvästi ylei-sin syy valmennuksen aloittamiseen, kun taas joukkuelajeissa oman lapsen harras-taminen oli lähes yhtä yleinen syy valmentamisen aloittamiselle.
Tuloksista selviää, että valmentajan omalla urheilutaustalla on vaikutusta valmen-nustoimintaan. Tutkimuksen mukaan entiset huippu-urheilijat valmentavat ylei-sesti korkeammalla tasolla kuin sellaiset valmentajat, joilla ei ole lainkaan urheilu-taustaa tai se on erittäin vähäinen. Tutkimus ei anna vastausta siihen, kokevatko valmennuksen pariin siirtyneet entiset huippu-urheilijat hyötyvänsä urheilukoke-muksistaan valmennustoiminnassa. Tätä kysymystä tulisi tutkia, jotta paljon kri-tiikkiä saanutta suomalaista valmennusjärjestelmää saataisiin kehitettyä.
Kyselyn kohderyhmänä olivat Suomen Valmentajat ry:n jäsenet, joiden sähköpos-tiosoite oli yhdistyksen rekisterissä (n=2015) ja ne Nuoren Suomen sinettiseu-raohjaajat ja -valmentajat (n=3049), jotka olivat määräaikaan mennessä pyynnöstä toimittaneet sähköpostiosoitteensa tutkimusta varten.
Tulosten mukaan urheilu-uran pituudella on merkitystä valmennustoimintaan. Pitkän urheilu-uran tehneillä valmentajilla valmennustoiminta painottuu keski-määrin korkeammalle tasolle, kuin lyhyen urheilu-uran tehneillä valmentajilla. Yksilö- ja joukkuelajien välillä oli selviä eroja valmennuksen aloittamisen syitä kartoitettaessa. Yksilölajeissa oma lajin aikaisempi harrastaminen oli selvästi ylei-sin syy valmennuksen aloittamiseen, kun taas joukkuelajeissa oman lapsen harras-taminen oli lähes yhtä yleinen syy valmentamisen aloittamiselle.
Tuloksista selviää, että valmentajan omalla urheilutaustalla on vaikutusta valmen-nustoimintaan. Tutkimuksen mukaan entiset huippu-urheilijat valmentavat ylei-sesti korkeammalla tasolla kuin sellaiset valmentajat, joilla ei ole lainkaan urheilu-taustaa tai se on erittäin vähäinen. Tutkimus ei anna vastausta siihen, kokevatko valmennuksen pariin siirtyneet entiset huippu-urheilijat hyötyvänsä urheilukoke-muksistaan valmennustoiminnassa. Tätä kysymystä tulisi tutkia, jotta paljon kri-tiikkiä saanutta suomalaista valmennusjärjestelmää saataisiin kehitettyä.