Puolustusvoimien palkatun henkilöstön liikunta-aktiivisuuden yhteys terveyden riskitekijöihin ja suositukset palveluiden kehittämiseksi
Pihlainen, Kai (2010)
Pihlainen, Kai
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121017853
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121017853
Tiivistelmä
TAUSTA: Puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle tarjotaan vuosittaisesta kuntotestauksesta
sekä työaikaisesta liikunnasta muodostuvaa liikuntapalvelukokonaisuutta. Liikuntapalveluilla
tuetaan työntekijän työkykyä ja edistetään työn tuottavuutta. Liikuntapalveluita käyttää pääosa
(80–90 %) sotilashenkilöstöstä ja vajaa puolet (40 %) siviilihenkilöstöstä.
TUTKIMUKSEN TARKOITUS: Tutkimuksessa kartoitettiin henkilöstön terveys- ja liikuntakäyttäytymistä
sekä fyysisen kunnon ja liikunta-aktiivisuuden yhteyksiä terveydentilan riskitekijöihin.
Tarkoituksena oli samalla selvittää suhtautumista liikuntapalveluihin, tavoitteena liikuntapalveluiden
kehittäminen.
TUTKIMUSMENTELMÄT: Tutkimuksen kohdejoukkona oli puolustusvoimien palkattu
henkilökunta (N=15 129). Tutkimus toteutettiin marras-joulukuussa 2009 sähköisenä kyselynä
puolustusvoimien sisäverkossa. Kysely koostui 53 strukturoidusta monivalintakysymyksestä
sekä kolmesta avoimesta kysymyksestä. Kyselyn perusteella luotiin useita summamuuttujia,
esimerkiksi painoindeksi ja ruokavalioindeksi. Taustamuuttujina käytettiin henkilöstöryhmää,
ikää ja sukupuolta. Taustamuuttujaksi muodostettiin lisäksi kaksi ryhmää, passiiviset ja aktiiviset,
fyysisen kunnon ja liikunta-aktiivisuuden perusteella.
TULOKSET: Kyselyyn vastasi 3872 työntekijää. Terveydentilan riskitekijöiden määrä oli suurempi
heikompiin kuntoluokkiin kuuluvilla henkilöillä verrattuna parempiin kuntoluokkiin
kuuluviin. Riskitekijöiden esiintyvyys oli heikoimmassa kuntoluokassa kolminkertainen verrattuna
parhaimman kuntoluokkaan (ANOVA, P<0,001). Vastaava ero oli myös liikunnallisesti
aktiivisimpien ja passiivisimpien välillä. Passiiviset arvioivat lisäksi liikuntapalveluiden laadun
aktiivisia heikommaksi.
JOHTOPÄÄTÖKSET: Työnantajan näkökulmasta liikuntapalveluiden keskeisin kohderyhmä
on vähän liikkuvat ja fyysiseltä kunnoltaan heikoimpiin luokkiin kuuluvat työntekijät. Liikuntapalveluiden
kehittämisessä ja markkinoinnissa on perehdyttävä heidän ajatuksiinsa liikunnasta,
koska heidän asenteensa liikuntapalveluita kohtaan ovat aktiivista henkilöstöä kielteisempi ja
koska heidän riskinsä sairastumiseen ja sairauspoissaoloihin on suurempi.
sekä työaikaisesta liikunnasta muodostuvaa liikuntapalvelukokonaisuutta. Liikuntapalveluilla
tuetaan työntekijän työkykyä ja edistetään työn tuottavuutta. Liikuntapalveluita käyttää pääosa
(80–90 %) sotilashenkilöstöstä ja vajaa puolet (40 %) siviilihenkilöstöstä.
TUTKIMUKSEN TARKOITUS: Tutkimuksessa kartoitettiin henkilöstön terveys- ja liikuntakäyttäytymistä
sekä fyysisen kunnon ja liikunta-aktiivisuuden yhteyksiä terveydentilan riskitekijöihin.
Tarkoituksena oli samalla selvittää suhtautumista liikuntapalveluihin, tavoitteena liikuntapalveluiden
kehittäminen.
TUTKIMUSMENTELMÄT: Tutkimuksen kohdejoukkona oli puolustusvoimien palkattu
henkilökunta (N=15 129). Tutkimus toteutettiin marras-joulukuussa 2009 sähköisenä kyselynä
puolustusvoimien sisäverkossa. Kysely koostui 53 strukturoidusta monivalintakysymyksestä
sekä kolmesta avoimesta kysymyksestä. Kyselyn perusteella luotiin useita summamuuttujia,
esimerkiksi painoindeksi ja ruokavalioindeksi. Taustamuuttujina käytettiin henkilöstöryhmää,
ikää ja sukupuolta. Taustamuuttujaksi muodostettiin lisäksi kaksi ryhmää, passiiviset ja aktiiviset,
fyysisen kunnon ja liikunta-aktiivisuuden perusteella.
TULOKSET: Kyselyyn vastasi 3872 työntekijää. Terveydentilan riskitekijöiden määrä oli suurempi
heikompiin kuntoluokkiin kuuluvilla henkilöillä verrattuna parempiin kuntoluokkiin
kuuluviin. Riskitekijöiden esiintyvyys oli heikoimmassa kuntoluokassa kolminkertainen verrattuna
parhaimman kuntoluokkaan (ANOVA, P<0,001). Vastaava ero oli myös liikunnallisesti
aktiivisimpien ja passiivisimpien välillä. Passiiviset arvioivat lisäksi liikuntapalveluiden laadun
aktiivisia heikommaksi.
JOHTOPÄÄTÖKSET: Työnantajan näkökulmasta liikuntapalveluiden keskeisin kohderyhmä
on vähän liikkuvat ja fyysiseltä kunnoltaan heikoimpiin luokkiin kuuluvat työntekijät. Liikuntapalveluiden
kehittämisessä ja markkinoinnissa on perehdyttävä heidän ajatuksiinsa liikunnasta,
koska heidän asenteensa liikuntapalveluita kohtaan ovat aktiivista henkilöstöä kielteisempi ja
koska heidän riskinsä sairastumiseen ja sairauspoissaoloihin on suurempi.