Kyselytutkimus Kainuun soten ensihoitajien kokemista uhka- ja väkivaltatilanteista
Immonen, Linda; Liuski, Nea (2019)
Immonen, Linda
Liuski, Nea
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002031954
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002031954
Tiivistelmä
Tekijä(t): Immonen Linda & Liuski Nea
Työn nimi: Kyselytutkimus Kainuun soten ensihoitajien kokemista uhka— ja väkivaltatilanteista
Tutkintonimike: Sairaanhoitaja (AMK), hoitotyön koulutusohjelma
Asiasanat: ensihoito, ensihoitaja, uhkatilanne, väkivalta, kyselytutkimus
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ensihoitajien kokemien uhka— ja väkivaltatilanteiden yleisyyttä työtehtävissään Kainuussa, sekä heidän oma mielipiteensä heidän koulutuksensa riittävyydestä toimia kyseisissä tilanteissa. Tavoitteena oli, että tutkimustulosten perusteella Kainuun soten ensihoito saa tilannekuvan ensihoitajiensa kokemista uhka— ja väkivaltatilanteista. Tämän tilannekuvan pohjalta Kainuun soten ensihoito voi kehittää ja kohdentaa ensihoitajille suunnattua täydennyskoulutusta. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena Kainuun soten ensihoitajille. Kysely suoritettiin anonyymillä sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2019.
Tutkimukseen vastasi 33 Kainuun soten ensihoitajaa ympäri Kainuuta jakaantuen jokaiseen yhdeksään asemapaikkaan. Kyselyyn vastanneista 88% on kokenut työssään itseensä ja/tai pariinsa kohdistuvia uhka— ja/tai väkivaltatilanteita. Suurin osa vastanneista (85%) on kokenut uhka— ja väkivaltatilanteita työssään harvemmin kuin kuukausittain, 9% kuukausittain ja 6% viikoittain. Vastaajista 64% kokee osaavansa toimia kyseisissä tilanteissa. 15% vastaajista kokee, etteivät osaa toimia näissä tilanteissa ja 21% vastaajista eivät osaa sanoa, osaavatko he toimia uhka— ja väkivaltatilanteessa. Vastanneista 70% koki, että he tarvitsevat lisäkoulutusta uhka— ja väkivaltatilanteissa toimimiseen, kun taas 12% eivät koe tarvitsevansa lisäkoulutusta tilanteissa toimimiseen. Loput 18% vastaajista eivät osaa sanoa, tarvitsevatko lisäkoulutusta. Vastaajien yleisimpiä toiveita lisäkoulutusten suhteen olivat simulaatioharjoitukset, itsepuolustus— sekä uhka— ja väkivaltatilanteen ennaltaehkäisy –koulutukset. Vastauksista nousi esille myös toive Kainuun soten asemapaikkojen yhteisistä toimintaohjeista koskien uhka— ja väkivaltatilanteita.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että uhka— ja väkivaltatilanteet koskettavat useita ensihoidon työntekijöitä. Tutkimus osoittaa, että uhka— ja väkivaltatilanteet ovat nousseet sellaiseksi ongelmaksi, johon tulee kiinnittää enemmän huomiota.
Työn nimi: Kyselytutkimus Kainuun soten ensihoitajien kokemista uhka— ja väkivaltatilanteista
Tutkintonimike: Sairaanhoitaja (AMK), hoitotyön koulutusohjelma
Asiasanat: ensihoito, ensihoitaja, uhkatilanne, väkivalta, kyselytutkimus
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ensihoitajien kokemien uhka— ja väkivaltatilanteiden yleisyyttä työtehtävissään Kainuussa, sekä heidän oma mielipiteensä heidän koulutuksensa riittävyydestä toimia kyseisissä tilanteissa. Tavoitteena oli, että tutkimustulosten perusteella Kainuun soten ensihoito saa tilannekuvan ensihoitajiensa kokemista uhka— ja väkivaltatilanteista. Tämän tilannekuvan pohjalta Kainuun soten ensihoito voi kehittää ja kohdentaa ensihoitajille suunnattua täydennyskoulutusta. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena Kainuun soten ensihoitajille. Kysely suoritettiin anonyymillä sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2019.
Tutkimukseen vastasi 33 Kainuun soten ensihoitajaa ympäri Kainuuta jakaantuen jokaiseen yhdeksään asemapaikkaan. Kyselyyn vastanneista 88% on kokenut työssään itseensä ja/tai pariinsa kohdistuvia uhka— ja/tai väkivaltatilanteita. Suurin osa vastanneista (85%) on kokenut uhka— ja väkivaltatilanteita työssään harvemmin kuin kuukausittain, 9% kuukausittain ja 6% viikoittain. Vastaajista 64% kokee osaavansa toimia kyseisissä tilanteissa. 15% vastaajista kokee, etteivät osaa toimia näissä tilanteissa ja 21% vastaajista eivät osaa sanoa, osaavatko he toimia uhka— ja väkivaltatilanteessa. Vastanneista 70% koki, että he tarvitsevat lisäkoulutusta uhka— ja väkivaltatilanteissa toimimiseen, kun taas 12% eivät koe tarvitsevansa lisäkoulutusta tilanteissa toimimiseen. Loput 18% vastaajista eivät osaa sanoa, tarvitsevatko lisäkoulutusta. Vastaajien yleisimpiä toiveita lisäkoulutusten suhteen olivat simulaatioharjoitukset, itsepuolustus— sekä uhka— ja väkivaltatilanteen ennaltaehkäisy –koulutukset. Vastauksista nousi esille myös toive Kainuun soten asemapaikkojen yhteisistä toimintaohjeista koskien uhka— ja väkivaltatilanteita.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että uhka— ja väkivaltatilanteet koskettavat useita ensihoidon työntekijöitä. Tutkimus osoittaa, että uhka— ja väkivaltatilanteet ovat nousseet sellaiseksi ongelmaksi, johon tulee kiinnittää enemmän huomiota.