Diagnoosi parantaa? : Aikuisen ADHD-asiakkaan diagnostisen arvioinnin ja kuntoutuksen prosessi Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa
Parhiala, Elisa (2020)
Parhiala, Elisa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053015529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053015529
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata aikuisten ADHD-asiakkaiden kokemuksia arvioinnin ja kuntoutuksen nykytilanteesta ja luoda ADHD:n (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) Käypä hoito -suositukseen perustuva hoitopolku Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon. Opinnäytetyön tavoitteena oli taata aikuisille Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen asukkaille johdonmukainen hoitopolku arvioinnista diagnosoinnin kautta kuntoutukseen. Se tarkoittaa asiakkaan kannalta palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, tasalaatuista palvelua, johdonmukaista etenemistä prosessin vaiheesta toiseen ja jatkuvuutta. Palveluntuottajan näkökulmasta johdonmukainen hoitopolku tarkoittaa laadukasta ja vaikuttavaa palvelua.
Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena. Aineiston keruu toteutettiin ryhmämuotoisena teemahaastatteluna. Tiedonantajina oli neljä täysi-ikäisenä ADHD-diagnoosin saanutta asiakasta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.
Haastateltavien kokemukset ADHD:n diagnostisen arvioinnin prosessista olivat kaksijakoiset. Esille tuli asiakaslähtöisen arvioinnin lisäksi arviointikeskeisyys. Asiakaslähtöiseen arviointiin liittyi asiakkaan kohtaaminen ja kokonaisvaltainen tilanteeseen perehtyminen arviointijakson aikana. Arviointikeskeisyyteen liittyen nousi esiin kokemus, että arviointijakso oli kestänyt pitkään eivätkä asiakkaan tarpeet olleet tulleet riittävästi huomioiduksi. Haastateltavien vastauksissa hoidon suunnitteluun ja tarjoamiseen liittyen nousi esiin yksilöllisyys. Hoidon suunnittelu oli ollut asiakaslähtöistä. Psykososiaalisia hoitomuotoja oli tarjottu yksilöllisen tilanteen perusteella. Yksittäisenä asiana nousi esille haastateltavien toive läheisten huomioimisesta psykoedukaation muodossa.
Asiakkaiden kokemusten ja yksiköiden tilanteen pohjalta luotiin Kallioon diagnostisen arvioinnin ja kuntoutuksen prosessi aikuiselle ADHD-asiakkaalle. Prosessin suunnittelua ohjasi lisäksi Käypä hoito -suositus ADHD. Prosessia luomassa olleissa työryhmissä oli mukana työntekijöitä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion eri yksiköistä.
Prosessikuvausta voidaan hyödyntää vastaavissa organisaatioissa ADHD-asiakkaan diagnostisen arvioinnin ja kuntoutuksen prosessia kehitettäessä.
Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena. Aineiston keruu toteutettiin ryhmämuotoisena teemahaastatteluna. Tiedonantajina oli neljä täysi-ikäisenä ADHD-diagnoosin saanutta asiakasta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.
Haastateltavien kokemukset ADHD:n diagnostisen arvioinnin prosessista olivat kaksijakoiset. Esille tuli asiakaslähtöisen arvioinnin lisäksi arviointikeskeisyys. Asiakaslähtöiseen arviointiin liittyi asiakkaan kohtaaminen ja kokonaisvaltainen tilanteeseen perehtyminen arviointijakson aikana. Arviointikeskeisyyteen liittyen nousi esiin kokemus, että arviointijakso oli kestänyt pitkään eivätkä asiakkaan tarpeet olleet tulleet riittävästi huomioiduksi. Haastateltavien vastauksissa hoidon suunnitteluun ja tarjoamiseen liittyen nousi esiin yksilöllisyys. Hoidon suunnittelu oli ollut asiakaslähtöistä. Psykososiaalisia hoitomuotoja oli tarjottu yksilöllisen tilanteen perusteella. Yksittäisenä asiana nousi esille haastateltavien toive läheisten huomioimisesta psykoedukaation muodossa.
Asiakkaiden kokemusten ja yksiköiden tilanteen pohjalta luotiin Kallioon diagnostisen arvioinnin ja kuntoutuksen prosessi aikuiselle ADHD-asiakkaalle. Prosessin suunnittelua ohjasi lisäksi Käypä hoito -suositus ADHD. Prosessia luomassa olleissa työryhmissä oli mukana työntekijöitä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion eri yksiköistä.
Prosessikuvausta voidaan hyödyntää vastaavissa organisaatioissa ADHD-asiakkaan diagnostisen arvioinnin ja kuntoutuksen prosessia kehitettäessä.