Topinpuiston alueen energiaselvitys
Kylliäinen, Markus (2020)
Kylliäinen, Markus
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061718969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061718969
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Turun Topinojan alueella toimivaa Topinpuiston kiertotalouskeskusta sekä sen läheisyydessä toimivia yrityksiä. Opinnäytetyössä tarkastellaan alueen energiankulutusta, yritysten välisiä symbiooseja sekä tulevaisuuden visioita. Työtä lähdettiin työstämään haastattelemalla yrityksiä, kartoittamalla nykytilannetta ja suunnittelemalla alueen tulevaisuutta.
Työssä tarkastellaan myös Suomen muita kiertotalouspuistoja sekä heidän ratkaisujaan energiantuotannossa ja kulutuksessa. Energiakulutuksen nykytilasta koostettiin tasekuvaaja, josta käy ilmi alueen energian tarve sekä alueella tuotetun energian määrä. Lisäksi selvitettiin, millaisia vaihtoehtoisia energianlähteitä Topinpuiston alueella voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää.
Nykytilanteessa Topinpuiston alueen yritykset kuluttivat energiaa vuonna 2017 yhteensä 15,7 GWh. Tuotantoa oli Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n tuottama kaatopaikkakaasu 6 GWh sekä Gasumin biokaasulaitoksen tuottama 55 GWh. Suurimmat kuluttajat alueella ovat Gasum sekä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Useat alueen yrityksistä pyrkivät laajentamaan toimintaansa alueella, jolloin energiantarve lisääntyy. Yritykset haluavat tiiviimpää yhteistyötä alueen yritysten kesken. Topinpuiston kaavoitus mahdollistaa alueen laajenemisen.
Vaihtoehtoisista energian tuotantotavoista varteenotettavin vaihtoehto on aurinkopaneelit. Paneelit voidaan hyödyntää uusien rakennusten katoilla sekä mahdollisesti myös jätepenkan päällä. Paneeleiden helppo asennus sekä suhteessa vähäinen investointi tekevät aurinkovoimasta järkevän lisän Topinpuiston energiantuotantoon. Muista energialähteistä myös maaperän lämpöä voitaisiin hyödyntää. Jätekeskuksen alueella on kallioperää, johon olisi mahdollista varastoida kesällä tuotettua energiaa lämpökaivoihin. Tämä varastointitapa toisaalta vaatii mittavia investointeja ja on kallis toteuttaa. Yhtenä lämmönlähteenä olisi potentiaalista hyödyntää jätekasojen luovuttamaa lämpöenergiaa, ja yhdistettynä mikroturbiineihin voitaisiin saada talteen myös mahdollisesti muodostuvaa kaatopaikkakaasua. Jätekeskukseen tulevaa risujätettä voitaisiin hyödyntää paikallisesti polttamalla pienimuotoisella lämmitysyksiköllä.
Nykyinen toimintamalli, jossa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy myy tuottamansa kaatopaikkakaasun Turku Energia Oy:n käyttöön, on toistaiseksi järkevintä. Tulevaisuudessa kaasu voidaan myydä Gasum Oy:n käyttöön, mikäli se hyödyttää jokaista osapuolta. Potentiaalista energiantuotantoa Topinpuiston alueella on mahdollista lisätä jopa omia tarpeita vastaavaksi. Tulevaisuuden investoinnit sekä alueen kehittyminen ohjaavat energiataseen muutoksia. This thesis is centered around the Topinoja landfill site in the city of Turku and its circular economy hub. The thesis will review the energy usage in the said area, different kinds of symbioses between the companies in the area and the development outlook in the area. The work was done by interviewing companies, reviewing the current state of the area and planning its future.
Other circular economy hubs and their resolutions regarding energy production are addressed in this thesis. A balance sheet was made by the Topinpuisto companies. The sheet shows how much energy is being consumed and produced in the area.
In the current state companies consumed 15,7 GWh of energy in 2017. The energy was produced by Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (6 GWh) and Gasum Oy (55 GWh). Many of the companies will expand their operations and the need for energy will increase. The zoning of the Topinpuisto area enables the expansion of the site.
Out of the alternative ways of producing energy, solar panels are the most promising option. Panels are relatively easy to install and maintain. Another alternative energy source is storing produced energy to energy wells, which are drilled holes in solid rock. This kind of energy storage is expensive and needs extensive investments. The Topinoja landfill site also stores and chips waste wood and sticks. These wood chips could be used for energy production on site with a small incinerator.
The current operating model where Lounais-Suomen Jätehuolto Oy sells the produced biogas to Turku Energia Oy is the best solution for the time being. In the future, the gas could be sold locally to Gasum Oy, provided it benefits all the companies. There is potential for energy production in the Topinpuisto area, and it is possible to increase it to the level needed for consumption. Future investments and developments in the area will control the energy balance.
Työssä tarkastellaan myös Suomen muita kiertotalouspuistoja sekä heidän ratkaisujaan energiantuotannossa ja kulutuksessa. Energiakulutuksen nykytilasta koostettiin tasekuvaaja, josta käy ilmi alueen energian tarve sekä alueella tuotetun energian määrä. Lisäksi selvitettiin, millaisia vaihtoehtoisia energianlähteitä Topinpuiston alueella voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää.
Nykytilanteessa Topinpuiston alueen yritykset kuluttivat energiaa vuonna 2017 yhteensä 15,7 GWh. Tuotantoa oli Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n tuottama kaatopaikkakaasu 6 GWh sekä Gasumin biokaasulaitoksen tuottama 55 GWh. Suurimmat kuluttajat alueella ovat Gasum sekä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Useat alueen yrityksistä pyrkivät laajentamaan toimintaansa alueella, jolloin energiantarve lisääntyy. Yritykset haluavat tiiviimpää yhteistyötä alueen yritysten kesken. Topinpuiston kaavoitus mahdollistaa alueen laajenemisen.
Vaihtoehtoisista energian tuotantotavoista varteenotettavin vaihtoehto on aurinkopaneelit. Paneelit voidaan hyödyntää uusien rakennusten katoilla sekä mahdollisesti myös jätepenkan päällä. Paneeleiden helppo asennus sekä suhteessa vähäinen investointi tekevät aurinkovoimasta järkevän lisän Topinpuiston energiantuotantoon. Muista energialähteistä myös maaperän lämpöä voitaisiin hyödyntää. Jätekeskuksen alueella on kallioperää, johon olisi mahdollista varastoida kesällä tuotettua energiaa lämpökaivoihin. Tämä varastointitapa toisaalta vaatii mittavia investointeja ja on kallis toteuttaa. Yhtenä lämmönlähteenä olisi potentiaalista hyödyntää jätekasojen luovuttamaa lämpöenergiaa, ja yhdistettynä mikroturbiineihin voitaisiin saada talteen myös mahdollisesti muodostuvaa kaatopaikkakaasua. Jätekeskukseen tulevaa risujätettä voitaisiin hyödyntää paikallisesti polttamalla pienimuotoisella lämmitysyksiköllä.
Nykyinen toimintamalli, jossa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy myy tuottamansa kaatopaikkakaasun Turku Energia Oy:n käyttöön, on toistaiseksi järkevintä. Tulevaisuudessa kaasu voidaan myydä Gasum Oy:n käyttöön, mikäli se hyödyttää jokaista osapuolta. Potentiaalista energiantuotantoa Topinpuiston alueella on mahdollista lisätä jopa omia tarpeita vastaavaksi. Tulevaisuuden investoinnit sekä alueen kehittyminen ohjaavat energiataseen muutoksia.
Other circular economy hubs and their resolutions regarding energy production are addressed in this thesis. A balance sheet was made by the Topinpuisto companies. The sheet shows how much energy is being consumed and produced in the area.
In the current state companies consumed 15,7 GWh of energy in 2017. The energy was produced by Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (6 GWh) and Gasum Oy (55 GWh). Many of the companies will expand their operations and the need for energy will increase. The zoning of the Topinpuisto area enables the expansion of the site.
Out of the alternative ways of producing energy, solar panels are the most promising option. Panels are relatively easy to install and maintain. Another alternative energy source is storing produced energy to energy wells, which are drilled holes in solid rock. This kind of energy storage is expensive and needs extensive investments. The Topinoja landfill site also stores and chips waste wood and sticks. These wood chips could be used for energy production on site with a small incinerator.
The current operating model where Lounais-Suomen Jätehuolto Oy sells the produced biogas to Turku Energia Oy is the best solution for the time being. In the future, the gas could be sold locally to Gasum Oy, provided it benefits all the companies. There is potential for energy production in the Topinpuisto area, and it is possible to increase it to the level needed for consumption. Future investments and developments in the area will control the energy balance.