Kognitiiviset kuntoutusmenetelmät skitsofrenian hoidossa
Kivelä, Hanna; Ollila, Niina (2020)
Kivelä, Hanna
Ollila, Niina
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110122016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110122016
Tiivistelmä
Skitsofrenian kuntoutus ja hoito on pitkäaikaista ja kokonaisvaltaista. Kuntoutuminen kulkee merkittävänä osana kuntoutumisprosessia, se antaa eväitä selviytyä elämässä sairauden rajoittavien oireiden kanssa ja parantaa kuntoutujan elämänlaatua.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata skitsofrenian kognitiivisessa kuntoutuksessa käytettäviä menetelmiä ja arvioida niiden tuloksia tutkimusten pohjalta. Tavoitteena on syventää skitsofreniapotilaiden, heidän läheistensä ja hoitajien tietämystä skitsofrenian kognitiivisesta kuntoutuksesta ja sen tuloksista. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin TYKS Psykiatrian psykoosivastuualue.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja analysoitiin aiheeseen liittyviä aikaisempia tutkimuksia induktiivisella sisällönanalyysillä. Käytettävää aineistoa haettiin eri tietokannoista (JBI, Google Scholar,Medic). Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui lopulta 15 tutkimusta. Tämän lisäksi tuloksiin käytettiin kahtamuuta teoriaan pohjautuvaa lähdettä.
Analysoitavissa tutkimuksissa oli käytetty MCT, SCIT, CRT, CIRCuiTS sekä MATTI kuntoutus-menetelmiä. Näistä saatujen tulosten perusteella voitiin todeta olevan yleisesti hyötyä skitsofreniasta kuntoutuville potilaille. Keskeiseksi tuloksista nousivat kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueiden positiiviset vaikutukset, kuten muistin ja ongelmanratkaisukyvyn koheneminen, psykoottisten oireiden väheneminen sekä sosiaalisen kognitiivisuuden edistyminen.
Tämän opinnäytetyöntuloksilla voidaan lisätä skitsofreniapotilaiden tietämystä kuntoutumisesta kognitiivisten menetelmän keinoin. Tästä hyötyvät myös heidän läheisensä sekä hoitohenkilökunta. Skitsofreniaa ja kuntoutusta olisi tärkeä tutkia lisää, jotta saataisiin lisää tietoa kuntoutuksesta. Jatkossa tutkimusta voitaisiin tehdä digiteknologian käyttämisestä skitsofrenian kuntoutuksessa. Rehabilitation and treatment of schizophrenia is long-term and holistic. Rehabilitation is an important part of the rehabilitation process. Rehabilitation provides the skills to cope in everyday life with limiting symptoms of schizophrenia and it also improves the rehabilitator’s quality of life.
The purpose of this thesis was to describe the methods used in cognitive rehabilitation´s of schizophrenia and to evaluate their results based on research. The aim is to deepen the knowledge of schizophrenia patients, their relatives, and caregivers about the cognitive rehabilitation of schizophrenia and it’s results. The thesis was commissioned by the Psychosis Responsibility Area of the Turku University Hospital.
The research method of the thesis was a descriptive literature review and previous research related to the topic was analysed by inductive content analysis.
MCT, SCIT, CRT, CIRCuiTS and MATTI were used as methods in the analysed studies. Based on the results obtained from the methods, it could be concluded that the methods are generally useful for patients recovering from schizophrenia. The most important results were the positive effects of areas of cognitive functioning, such as improved memory and problem-solving ability, reduced psychotic symptoms, and progress in social cognition.
The results of this thesis can increase the knowledge of schizophrenia patients about rehabilitation by means of the cognitive method. This also benefits their loved ones as well as the nursing staff. It would be important to study schizophrenia and rehabilitation further to obtain more information about rehabilitation. In the future, research could be done on the use of digital technology in the rehabilitation of schizophrenia.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata skitsofrenian kognitiivisessa kuntoutuksessa käytettäviä menetelmiä ja arvioida niiden tuloksia tutkimusten pohjalta. Tavoitteena on syventää skitsofreniapotilaiden, heidän läheistensä ja hoitajien tietämystä skitsofrenian kognitiivisesta kuntoutuksesta ja sen tuloksista. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin TYKS Psykiatrian psykoosivastuualue.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja analysoitiin aiheeseen liittyviä aikaisempia tutkimuksia induktiivisella sisällönanalyysillä. Käytettävää aineistoa haettiin eri tietokannoista (JBI, Google Scholar,Medic). Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui lopulta 15 tutkimusta. Tämän lisäksi tuloksiin käytettiin kahtamuuta teoriaan pohjautuvaa lähdettä.
Analysoitavissa tutkimuksissa oli käytetty MCT, SCIT, CRT, CIRCuiTS sekä MATTI kuntoutus-menetelmiä. Näistä saatujen tulosten perusteella voitiin todeta olevan yleisesti hyötyä skitsofreniasta kuntoutuville potilaille. Keskeiseksi tuloksista nousivat kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueiden positiiviset vaikutukset, kuten muistin ja ongelmanratkaisukyvyn koheneminen, psykoottisten oireiden väheneminen sekä sosiaalisen kognitiivisuuden edistyminen.
Tämän opinnäytetyöntuloksilla voidaan lisätä skitsofreniapotilaiden tietämystä kuntoutumisesta kognitiivisten menetelmän keinoin. Tästä hyötyvät myös heidän läheisensä sekä hoitohenkilökunta. Skitsofreniaa ja kuntoutusta olisi tärkeä tutkia lisää, jotta saataisiin lisää tietoa kuntoutuksesta. Jatkossa tutkimusta voitaisiin tehdä digiteknologian käyttämisestä skitsofrenian kuntoutuksessa.
The purpose of this thesis was to describe the methods used in cognitive rehabilitation´s of schizophrenia and to evaluate their results based on research. The aim is to deepen the knowledge of schizophrenia patients, their relatives, and caregivers about the cognitive rehabilitation of schizophrenia and it’s results. The thesis was commissioned by the Psychosis Responsibility Area of the Turku University Hospital.
The research method of the thesis was a descriptive literature review and previous research related to the topic was analysed by inductive content analysis.
MCT, SCIT, CRT, CIRCuiTS and MATTI were used as methods in the analysed studies. Based on the results obtained from the methods, it could be concluded that the methods are generally useful for patients recovering from schizophrenia. The most important results were the positive effects of areas of cognitive functioning, such as improved memory and problem-solving ability, reduced psychotic symptoms, and progress in social cognition.
The results of this thesis can increase the knowledge of schizophrenia patients about rehabilitation by means of the cognitive method. This also benefits their loved ones as well as the nursing staff. It would be important to study schizophrenia and rehabilitation further to obtain more information about rehabilitation. In the future, research could be done on the use of digital technology in the rehabilitation of schizophrenia.