Itseohjautuvuuden vaikutukset sairaanhoitajien työhyvinvointiin : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Nivalainen, Ella; Lähteenkorva, Meliina (2020)
Nivalainen, Ella
Lähteenkorva, Meliina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111122625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111122625
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, mitä hoitoalan työntekijöiden itseohjautuvuus on ja mitä vaikutuksia itseohjautuvuudella on nuoren työntekijän työhyvinvointiin. Koko opinnäytetyöprosessia ohjasi tutkimuskysymys; Mitä tiedetään itseohjautuvuuden vaikutuksista sairaanhoitajien työhyvinvointiin? Tavoitteena oli tuottaa tietoa itseohjautuvuuden vaikutuksista nuorten hoitoalan työntekijöiden työhyvinvointiin. Huomiota kiinnitettiin nuoren iän, itseohjautuvuuden ja työhyvinvoinnin väliseen yhteyteen. Opinnäytetyö oli osa Voltti-hanketta. (Nuorten naisten työuupumus ESR-hanke, Työhyvinvointi ja tuottavuus 2020-2022.)
Sairaanhoitajien työhyvinvointi on ollut laajasti esillä yhteiskunnallisella tasolla ja aiheen ajankohtaisuus on korostunut terveydenhuollon rakenteellisten muutosten, asiakkaiden lisääntyneiden terveystarpeiden ja henkilöstön saatavuuteen liittyvien haasteiden vuoksi. Alan vähäisestä vetovoimaisuudesta ja hoitajien työkuvan laajenemisesta aiheutuva hoitajapula on odotettavissa lähivuosina. Nuoret sairaanhoitajat sitoutuvat työpaikkaan heikommin kuin edeltäjänsä ja vaihtuvuudella on osoitettu olevan negatiivisia vaikutuksia sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Aiemmissa tutkimuksissa itseohjautuvuuden on havaittu olevan työtyytyväisyyttä ja –sitoutuneisuutta parantava tekijä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui N=9 tutkimuksesta, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Opinnäytetyön aineisto hankittiin luotettavista hoitotieteellisistä tietokannoista sekä manuaalista hakua hyödyntäen. Valittu aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tulokset jaettiin kolmeen luokkaan; itseohjautuvuuteen vaikuttavat tekijät, psykologiset perustarpeet sekä itseohjautuvuuden vaikutukset työhyvinvointiin. Itseohjautuvuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat yksilölliset ominaisuudet, motivaatio sekä organisaatiolta saatu tuki. Avoin ja rehellinen työilmapiiri, samaistuminen organisaation arvoihin sekä yksilölliset kehittymismahdollisuudet paransivat sisäistä motivaatiota, mikä johti itseohjautuvuuden vahvistumiseen. Nuorten sairaanhoitajien kohdalla johdolta saatu tuki oli työtyytyväisyyteen vahvimmin vaikuttava tekijä. Psykologiset perustarpeet, eli autonomia, ammattitaito ja yhteisöllisyys liittyivät vahvasti sairaanhoitajien kokemaan työtyytyväisyyteen. Korkea autonomia, selkeät työroolit sekä oman osaamisen mukaiset työtehtävät edistivät työssä jaksamista. Itseohjautuvuus oli työhyvinvointia parantava tekijä ja vaikutti positiivisesti urasitoutuneisuuteen, hoidon laatuun sekä nuorten sairaanhoitajien itseluottamukseen. Tulokset tukevat vahvasti itseohjautuvuuden positiivisia vaikutuksia sekä yksilö- että yhteisötasolla.
Opinnäytetyön tuomaa tietoa voidaan hyödyntää hoitoalan työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseksi, kohdennettuna erityisesti nuoriin työntekijöihin. Tiedon avulla nuoret työntekijät voivat tunnistaa omia vahvuuksiaan ja haasteitaan itseohjautuvuudessa sekä kiinnittää huomiota omaan työhyvinvointiinsa. Terveydenhuollon organisaatiot voivat hyödyntää opinnäytetyön tuomaa tietoa ja kehittää toimintatapojaan nuorien sairaanhoitajien työtyytyväisyyden ja esimiestyöskentelyn edistämiseksi. Opinnäytetyö lisää myös hoitoalan opiskelijoiden tietoisuutta muuttuvien työskentelytapojen vaikutuksista omaan ja työyhteisön hyvinvointiin.
Sairaanhoitajien työhyvinvointi on ollut laajasti esillä yhteiskunnallisella tasolla ja aiheen ajankohtaisuus on korostunut terveydenhuollon rakenteellisten muutosten, asiakkaiden lisääntyneiden terveystarpeiden ja henkilöstön saatavuuteen liittyvien haasteiden vuoksi. Alan vähäisestä vetovoimaisuudesta ja hoitajien työkuvan laajenemisesta aiheutuva hoitajapula on odotettavissa lähivuosina. Nuoret sairaanhoitajat sitoutuvat työpaikkaan heikommin kuin edeltäjänsä ja vaihtuvuudella on osoitettu olevan negatiivisia vaikutuksia sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Aiemmissa tutkimuksissa itseohjautuvuuden on havaittu olevan työtyytyväisyyttä ja –sitoutuneisuutta parantava tekijä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui N=9 tutkimuksesta, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Opinnäytetyön aineisto hankittiin luotettavista hoitotieteellisistä tietokannoista sekä manuaalista hakua hyödyntäen. Valittu aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tulokset jaettiin kolmeen luokkaan; itseohjautuvuuteen vaikuttavat tekijät, psykologiset perustarpeet sekä itseohjautuvuuden vaikutukset työhyvinvointiin. Itseohjautuvuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat yksilölliset ominaisuudet, motivaatio sekä organisaatiolta saatu tuki. Avoin ja rehellinen työilmapiiri, samaistuminen organisaation arvoihin sekä yksilölliset kehittymismahdollisuudet paransivat sisäistä motivaatiota, mikä johti itseohjautuvuuden vahvistumiseen. Nuorten sairaanhoitajien kohdalla johdolta saatu tuki oli työtyytyväisyyteen vahvimmin vaikuttava tekijä. Psykologiset perustarpeet, eli autonomia, ammattitaito ja yhteisöllisyys liittyivät vahvasti sairaanhoitajien kokemaan työtyytyväisyyteen. Korkea autonomia, selkeät työroolit sekä oman osaamisen mukaiset työtehtävät edistivät työssä jaksamista. Itseohjautuvuus oli työhyvinvointia parantava tekijä ja vaikutti positiivisesti urasitoutuneisuuteen, hoidon laatuun sekä nuorten sairaanhoitajien itseluottamukseen. Tulokset tukevat vahvasti itseohjautuvuuden positiivisia vaikutuksia sekä yksilö- että yhteisötasolla.
Opinnäytetyön tuomaa tietoa voidaan hyödyntää hoitoalan työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseksi, kohdennettuna erityisesti nuoriin työntekijöihin. Tiedon avulla nuoret työntekijät voivat tunnistaa omia vahvuuksiaan ja haasteitaan itseohjautuvuudessa sekä kiinnittää huomiota omaan työhyvinvointiinsa. Terveydenhuollon organisaatiot voivat hyödyntää opinnäytetyön tuomaa tietoa ja kehittää toimintatapojaan nuorien sairaanhoitajien työtyytyväisyyden ja esimiestyöskentelyn edistämiseksi. Opinnäytetyö lisää myös hoitoalan opiskelijoiden tietoisuutta muuttuvien työskentelytapojen vaikutuksista omaan ja työyhteisön hyvinvointiin.