Thoracic outlet syndrooma: diagnosointi ja rintakehän yläaukeamaa avaavien lihasten voimaharjoittelu
Marjanen, Juho; Öhman, Tomas (2009)
Marjanen, Juho
Öhman, Tomas
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200907034083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200907034083
Tiivistelmä
Thoracic outlet syndrome, eli rintakehän yläaukeaman oireyhtymä kuvaa yläraajaan, hartiaan, lapaseutuun ja kaulalle oireita aiheuttavaa hermo- ja verisuonipudoksen aiheuttamaa pinnetilaa. TOS jaetaan kahteen päämuotoon riippuen kudoksesta joka jää puristuksiin. Näitä ovat neurologinen TOS sekä vaskulaarinen TOS. Tämän lisäksi puristus voi olla molemmissa rakenteissa tai selvää syytä ei
löydetä, jolloin sitä kutsutaan epäspesifiksi TOSsiksi.
Kiinnostuksemme TOS:ia kohtaan syntyi harjoittelukentillä, joissa olimme kohdanneet TOS-potilaita. Havaitsimme TOS:n tunnistamisen varsin vaikeaksi hoidosta puhumattakaan. Voimaharjoittelun osalta olimme tutustuneet Jari Ylisen vuonna 2004 valmistuneeseen tutkimukseen, jossa kroonisista
niskakivuista kärsivät työikäiset naiset olivat hyötyneet merkittävästi maksimaalisen lihasvoiman lisäämisestä niska-hartiaseudulle. Siitä saimme idean kehittää maksimivoimaharjoitteluun perustuvan harjoitusohjelman myös TOS-oireisille.
Opinnäyteyömme on tarkoitettu erityisesti fysioterapeuteille, mutta siitä hyötyvät myös muut terveydenhuoltoalan ammattilaiset, jotka joutuvat työssään kohtaamaan TOS-potilaita. Työssämme kokoamme yhteen TOS:n diagnostiikassa käytettäviä erilaisia testausmenetelmiä ja erotusdiagnostiikkaa niiden taustalta. Luomme myös rintakehän yläaukeamaa avaavien lihasten maksimaalista voimaa lisäävän harjoitusohjelman. Menetelmänä käytimme työssämme sovellettua systemaattista kirjallisuuskatsausta. Diagnosoinnin osuus koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja työmme tuotos, harjoitteluohjelma on laadittu kirjallisuuden perusteella.
löydetä, jolloin sitä kutsutaan epäspesifiksi TOSsiksi.
Kiinnostuksemme TOS:ia kohtaan syntyi harjoittelukentillä, joissa olimme kohdanneet TOS-potilaita. Havaitsimme TOS:n tunnistamisen varsin vaikeaksi hoidosta puhumattakaan. Voimaharjoittelun osalta olimme tutustuneet Jari Ylisen vuonna 2004 valmistuneeseen tutkimukseen, jossa kroonisista
niskakivuista kärsivät työikäiset naiset olivat hyötyneet merkittävästi maksimaalisen lihasvoiman lisäämisestä niska-hartiaseudulle. Siitä saimme idean kehittää maksimivoimaharjoitteluun perustuvan harjoitusohjelman myös TOS-oireisille.
Opinnäyteyömme on tarkoitettu erityisesti fysioterapeuteille, mutta siitä hyötyvät myös muut terveydenhuoltoalan ammattilaiset, jotka joutuvat työssään kohtaamaan TOS-potilaita. Työssämme kokoamme yhteen TOS:n diagnostiikassa käytettäviä erilaisia testausmenetelmiä ja erotusdiagnostiikkaa niiden taustalta. Luomme myös rintakehän yläaukeamaa avaavien lihasten maksimaalista voimaa lisäävän harjoitusohjelman. Menetelmänä käytimme työssämme sovellettua systemaattista kirjallisuuskatsausta. Diagnosoinnin osuus koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja työmme tuotos, harjoitteluohjelma on laadittu kirjallisuuden perusteella.