Power Balance – hologrammiteknologia tasapaino-, lihasvoima- ja liikkuvuustestein arvioituna
Franicevic, Marko; Rasimus, Sami (2012)
Franicevic, Marko
Rasimus, Sami
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110715003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110715003
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Power Balance -rannekkeen välittömiä vaikutuksia lihasvoimaan, liikkuvuuteen sekä dynaamiseen ja staattiseen tasapainoon. Lisäksi koehenkilöiltä mitattiin subjektiivisia tuntemuksia Power Balance - rannekkeen vaikutuksista.
Koeryhmään (N=24) kuului 17 naista ja 7 miestä, joiden ikä vaihteli 18:n ja 44:n vuoden välillä. Koehenkilöt suorittivat yhden kuudesta mahdollisesta interventiojärjestyksestä, jotka muodostuivat testin suorittamisesta Power Balance- rannekkeella, näennäisrannekkeen kanssa ja ilman ranneketta.
Tutkimusryhmältä testattiin staattinen ja dynaaminen tasapaino, maksimaalinen puristusvoima, alaraajojen maksimaalinen ojennusvoima sekä takareiden lihasten venyvyys. Tasapainoa mitattiin Metiturin Good Balance -laitteistolla, maksimaalista puristusvoimaa Jamar -puristusvoimamittarilla, alaraajojen maksimaalista isometrista ojennusvoimaa Newtestin jalkaprässidynamometrillä ja takareisien venyvyyttä passiivisella suoran jalan nostotestillä.
Kaikki henkilöt suorittivat kaikki mittaukset ilman ranneketta, Power Balance rannekkeen sekä näennäisrannekkeen kanssa. Interventioiden järjestystä varioitiin. Kaikki mittaukset suoritettiin yhden mittauskerran aikana. Tulosten tilastolliseen analysointiin käytettiin SPSS -statistics 20.0 - analysointiohjelmaa ja tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0,05.
Power Balance -ranneke ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi tasapainoon, lihasvoimaan tai liikkuvuuteen. Koehenkilöiden vastaukset kyselylomakkeeseen eivät osoittaneet rannekkeella olleen vaikutusta tässä tutkimuksessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämän tutkimuksen perusteella Power Balance -rannekkeella ei ollut vaikutusta käyttäjänsä suorituskykyyn.
Jatkotutkimuksissa tulisi ottaa tarkemmin huomioon rannekkeen lumevaikutus, sekä tutkimuksen otoskoon tulisi olla suuri, jotta tulosten yleistettävyys olisi parempi.
Koeryhmään (N=24) kuului 17 naista ja 7 miestä, joiden ikä vaihteli 18:n ja 44:n vuoden välillä. Koehenkilöt suorittivat yhden kuudesta mahdollisesta interventiojärjestyksestä, jotka muodostuivat testin suorittamisesta Power Balance- rannekkeella, näennäisrannekkeen kanssa ja ilman ranneketta.
Tutkimusryhmältä testattiin staattinen ja dynaaminen tasapaino, maksimaalinen puristusvoima, alaraajojen maksimaalinen ojennusvoima sekä takareiden lihasten venyvyys. Tasapainoa mitattiin Metiturin Good Balance -laitteistolla, maksimaalista puristusvoimaa Jamar -puristusvoimamittarilla, alaraajojen maksimaalista isometrista ojennusvoimaa Newtestin jalkaprässidynamometrillä ja takareisien venyvyyttä passiivisella suoran jalan nostotestillä.
Kaikki henkilöt suorittivat kaikki mittaukset ilman ranneketta, Power Balance rannekkeen sekä näennäisrannekkeen kanssa. Interventioiden järjestystä varioitiin. Kaikki mittaukset suoritettiin yhden mittauskerran aikana. Tulosten tilastolliseen analysointiin käytettiin SPSS -statistics 20.0 - analysointiohjelmaa ja tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0,05.
Power Balance -ranneke ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi tasapainoon, lihasvoimaan tai liikkuvuuteen. Koehenkilöiden vastaukset kyselylomakkeeseen eivät osoittaneet rannekkeella olleen vaikutusta tässä tutkimuksessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämän tutkimuksen perusteella Power Balance -rannekkeella ei ollut vaikutusta käyttäjänsä suorituskykyyn.
Jatkotutkimuksissa tulisi ottaa tarkemmin huomioon rannekkeen lumevaikutus, sekä tutkimuksen otoskoon tulisi olla suuri, jotta tulosten yleistettävyys olisi parempi.