Yksinyrittäjän henkinen työhyvinvointi
Piira, Anne (2021)
Piira, Anne
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104154849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104154849
Tiivistelmä
Suomessa yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien määrä jatkaa kasvuaan vuosi vuodelta. Yleinen huono taloustilanne on johtanut työttömyyden kasvuun ja osa työttömäksi joutuneista on työllistänyt itse itsensä ja he myyvät omaa osaamistaan yrityksille. Monet yritykset myös ulkoistavat toimintojaan ja ostavat palveluita entisiltä työntekijöiltään tai muilta yksittäisiltä palvelun tarjoajilta. Markkinoilla on myös monia muita yksinyrittäjiä, esim. hierojia, kampaajia, huoltoyrittäjiä, jotka hyötyvät työhyvinvoinnin parantumisesta sekä työssä jaksamisen kannalta että myös taloudellisesti. Yksinyrittäjillä ei ole varsinkaan yrittäjyyden alkuvaiheessa taloudellisia mahdollisuuksia panostaa työterveyshuoltoon eivätkä he välttämättä itse edes havaitse työhyvinvointiin liittyviä haasteita arjessaan. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää yksinyrittäjille, koska heillä ei ole sijaisia, jotka hoitaisivat heidän työnsä sillä aikaa, kun he itse ovat työkyvyttömiä tai eivät jaksa täydellä teholla tehdä työtään.
Tässä opinnäytetyössä perehdytään henkiseen työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoon yksinyrittäjän näkökulmasta. Työn tavoitteena on löytää keinoja, joilla motivoida yksinyrittäjää huolehtimaan myös henkisestä työhyvinvoinnistaan fyysisen työhyvinvoinnin ohella.
Teoriaosuudessa on avattu yksinyrittäjyyttä Suomessa ja työhyvinvointia käsitteenä. Teoriaosuudessa käsitellään myös motivaatiota ja itsensä johtamista. Teoriaa opinnäytetyötä varten on saatu kirjallisuudesta, internetistä sekä aiemmista tutkimuksista. Motivaation merkitystä kaikelle toiminnalle on käytetty tutkimuksen viitekehyksenä. Motivaatiotekijöitä hyväksikäyttäen on pyritty löytämään yksinyrittäjää motivoivia asioita, jotta he huolehtisivat paremmin työssä jaksamisestaan, työn ja vapaa-ajan tasapainosta ja heidän työstä palautumisensa paranisi.
Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruumenetelmänä on käytetty haastattelututkimusta. Vallitsevasta koronapandemiasta johtuen haastattelu on tehty sähköpostihaastatteluina. Tutkimukseen osallistuneet yksinyrittäjät edustavat kolmea täysin toisistaan poikkeavaa toimialaa. Puolet tutkimukseen osallistuneista yksinyrittäjistä oli naisia ja puolet miehiä. Tuloksien analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä.
Tutkimusvastauksista käy ilmi, että työhyvinvoinnin merkitys tunnustetaan, mutta varsinkin henkisestä työhyvinvoinnista huolehtiminen jää arjen pyörityksessä huomioimatta. Töitä tehdään silloin, kun niitä on tarjolla huolimatta siitä, onko arki vai viikonloppu ja lomat pätkitään lyhyemmiksi työtilanteen mukaan. Tähän ”ongelmaan” tällä opinnäytetyöllä pyritään löytämään ratkaisuja.
Tässä opinnäytetyössä perehdytään henkiseen työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoon yksinyrittäjän näkökulmasta. Työn tavoitteena on löytää keinoja, joilla motivoida yksinyrittäjää huolehtimaan myös henkisestä työhyvinvoinnistaan fyysisen työhyvinvoinnin ohella.
Teoriaosuudessa on avattu yksinyrittäjyyttä Suomessa ja työhyvinvointia käsitteenä. Teoriaosuudessa käsitellään myös motivaatiota ja itsensä johtamista. Teoriaa opinnäytetyötä varten on saatu kirjallisuudesta, internetistä sekä aiemmista tutkimuksista. Motivaation merkitystä kaikelle toiminnalle on käytetty tutkimuksen viitekehyksenä. Motivaatiotekijöitä hyväksikäyttäen on pyritty löytämään yksinyrittäjää motivoivia asioita, jotta he huolehtisivat paremmin työssä jaksamisestaan, työn ja vapaa-ajan tasapainosta ja heidän työstä palautumisensa paranisi.
Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruumenetelmänä on käytetty haastattelututkimusta. Vallitsevasta koronapandemiasta johtuen haastattelu on tehty sähköpostihaastatteluina. Tutkimukseen osallistuneet yksinyrittäjät edustavat kolmea täysin toisistaan poikkeavaa toimialaa. Puolet tutkimukseen osallistuneista yksinyrittäjistä oli naisia ja puolet miehiä. Tuloksien analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä.
Tutkimusvastauksista käy ilmi, että työhyvinvoinnin merkitys tunnustetaan, mutta varsinkin henkisestä työhyvinvoinnista huolehtiminen jää arjen pyörityksessä huomioimatta. Töitä tehdään silloin, kun niitä on tarjolla huolimatta siitä, onko arki vai viikonloppu ja lomat pätkitään lyhyemmiksi työtilanteen mukaan. Tähän ”ongelmaan” tällä opinnäytetyöllä pyritään löytämään ratkaisuja.