Huoneistotietojärjestelmän vaikutukset isännöintitoimistojen työssä
Lehonoksa, Antti (2021)
Lehonoksa, Antti
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060514503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060514503
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, miten suomalaisten taloyhtiöiden osakeluetteloiden ja asunto-osakekirjojen siirto sähköiseen keskitettyyn rekisteriin, Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään, oli alkanut vaikuttaa isännöintitoimistojen työhön sen jälkeen, kun rekisteri oli vuodesta 2019 lähtien otettu käyttöön.
Työssä selvitettiin, miten huoneistotietojärjestelmä oli jo vaikuttanut isännöintitoimistojen työelämässä ja miten muutokset olivat muuttaneet näiden tarjoamia palveluja ja niiden hinnoittelua. Lisäksi selvitettiin kokemuksia ja käsityksiä huoneistotietojärjestelmän käyttöönotosta. Työ toteutettiin haastattelemalla teemahaastatteluin huhtikuussa 2021 viittä isännöintitoimistojen tyypillisiä palveluja tarjoavaa tai niihin vaikuttavaa henkilöä. Haastattelut litteroitiin, ja niistä saadut tulokset järjesteltiin teemoittain analyysia varten.
Haastatteluista saadut tulokset olivat pääosin linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, mutta huoneistotietojärjestelmän asteittainen käyttöönotto oli lisännyt isännöintitoimistojen työelämän käytännön kokemusta aiheesta. Näiltä osin tutkimus päivitti aiheesta tehtyjen aikaisempien tutkimusten osittain vanhentuneita tietoja. Muutoksia tarjottaviin palveluihin oli tehty vasta vähän isännöintitoimistojen kartuttaessa tietoa siitä, miten järjestelmä käytännössä työntekoon vaikuttaa.
Osa taloyhtiöistä oli jo siirtynyt sähköiseen järjestelmään, ja valtaosaa loppujen siirtämisestä valmisteltiin siirtorajapintojen avautumista odotellessa. Valmisteluvaihe, johon muun muassa osakeluettelotietojen täydentämiset ja taloyhtiöiden hallitusten päätökset kuuluivat, koettiin varsinaista siirtoprosessia työläämmäksi. Järjestelmään suhtauduttiin lähtökohtaisesti positiivisesti, ja siitä oltiin saatu tietoa omatoimisesti perehtymällä ja koulutuksiin osallistumalla. Isännöintijärjestelmien sovelluskehittäjiin ja Maanmittauslaitokseen kohdistui kehitysehdotuksia.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että huoneistotietojärjestelmän käyttöä varten oli jo vähintäänkin aloitettu konkreettiset valmistelut. Osakeluettelojen sähköistämisen aloitusta viivästytti sovellusrajapintojen aukeamisen odottelu, ja niiden toimivuudesta haluttiin olla varmoja ennen oman siirtotyön aloittamista. Tekijätason tieto siirtotyön käytänteistä oli vaillinaista, ja sitä kaivattiin lisää. Työn tuloksia voidaan soveltaa välittömästi helpottamaan kenttätason siirtymistä sähköiseen järjestelmään, ja sitä voidaan käyttää vastaavanlaisten suurten muutosten sudenkuoppien hahmottamisessa ja poistamisessa.
Työssä selvitettiin, miten huoneistotietojärjestelmä oli jo vaikuttanut isännöintitoimistojen työelämässä ja miten muutokset olivat muuttaneet näiden tarjoamia palveluja ja niiden hinnoittelua. Lisäksi selvitettiin kokemuksia ja käsityksiä huoneistotietojärjestelmän käyttöönotosta. Työ toteutettiin haastattelemalla teemahaastatteluin huhtikuussa 2021 viittä isännöintitoimistojen tyypillisiä palveluja tarjoavaa tai niihin vaikuttavaa henkilöä. Haastattelut litteroitiin, ja niistä saadut tulokset järjesteltiin teemoittain analyysia varten.
Haastatteluista saadut tulokset olivat pääosin linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, mutta huoneistotietojärjestelmän asteittainen käyttöönotto oli lisännyt isännöintitoimistojen työelämän käytännön kokemusta aiheesta. Näiltä osin tutkimus päivitti aiheesta tehtyjen aikaisempien tutkimusten osittain vanhentuneita tietoja. Muutoksia tarjottaviin palveluihin oli tehty vasta vähän isännöintitoimistojen kartuttaessa tietoa siitä, miten järjestelmä käytännössä työntekoon vaikuttaa.
Osa taloyhtiöistä oli jo siirtynyt sähköiseen järjestelmään, ja valtaosaa loppujen siirtämisestä valmisteltiin siirtorajapintojen avautumista odotellessa. Valmisteluvaihe, johon muun muassa osakeluettelotietojen täydentämiset ja taloyhtiöiden hallitusten päätökset kuuluivat, koettiin varsinaista siirtoprosessia työläämmäksi. Järjestelmään suhtauduttiin lähtökohtaisesti positiivisesti, ja siitä oltiin saatu tietoa omatoimisesti perehtymällä ja koulutuksiin osallistumalla. Isännöintijärjestelmien sovelluskehittäjiin ja Maanmittauslaitokseen kohdistui kehitysehdotuksia.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että huoneistotietojärjestelmän käyttöä varten oli jo vähintäänkin aloitettu konkreettiset valmistelut. Osakeluettelojen sähköistämisen aloitusta viivästytti sovellusrajapintojen aukeamisen odottelu, ja niiden toimivuudesta haluttiin olla varmoja ennen oman siirtotyön aloittamista. Tekijätason tieto siirtotyön käytänteistä oli vaillinaista, ja sitä kaivattiin lisää. Työn tuloksia voidaan soveltaa välittömästi helpottamaan kenttätason siirtymistä sähköiseen järjestelmään, ja sitä voidaan käyttää vastaavanlaisten suurten muutosten sudenkuoppien hahmottamisessa ja poistamisessa.