Riippunilkkaoireisen kävelyssä esiintyvät muutokset FES L300 Go -sähköstimulaatio-ortoosin kanssa : käyttäjäkokemukset sekä kävelyn parametrien ja kaatumisen pelon muutokset
Sanaksenaho, Arttu; Seikola, Sanna (2021)
Sanaksenaho, Arttu
Seikola, Sanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021081116960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021081116960
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kolmen tutkittavan tapaustutkimus, jonka tavoitteena on saada tietoa FES L300 Go -sähköstimulaatio-ortoosin käyttökokemuksista, antaa täsmällistä tietoa kävelyssä tapahtuvista mahdollisista muutoksista ortoosin kanssa riippunilkkaoireisella sekä tuoda laite asiakkaiden tietoisuuteen. Menetelminä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, päiväkirjaa interventiojakson ajalta, kaatumispelkokyselyä, kävelyn havainnointia videolta sekä Zebris-painelevyltä saatua kävelyn analyysia. Samoja arviointimenetelmiä käytettiin sekä alussa että kuukauden interventiojakson jälkeen. Kävelyä arvioitiin sekä ortoosin kanssa, että ilman sitä tutkittavan normaalikävelynopeudella.
Tutkittavien kokemukset laitteen käytöstä olivat hyviä alun totuttelun jälkeen sekä subjektiiviset kokemukset kävelyn laadusta ja kävelymatkoista paranivat, mitä puoltaa myös päiväkirjoista saatu data päivittäisten kävelymatkojen pidentymisestä. Jokainen tutkittava koki ortoosin edistäneen kävelyä ja lisänneen nilkan liikettä. Kaatumispelkokyselyn kokonaispistemäärissä ei tapahtunut merkittävää muutosta alku- ja loppumittausten välillä. Zebris-painelevyn datassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kävelyn kannalta yhdenkään tutkittavan kohdalla, vaikkakin pieniä muutoksia oli tapahtunut. Painelevyltä saaduissa kävelyn parametreissa hajonta oli kahden ensimmäisen tutkittavan tuloksien kohdalla suurta, joten luotettavaa tulkintaa tuloksista oli hankala tehdä. Kävelyä videoilta havainnoidessa muutokset olivat melko pieniä, mutta kävely kokonaisuudessaan oli kuitenkin sujuvampaa, mikä tuli ilmi liikkeen jatkuvuutena ja kompuroinnin vähenemisenä.
Pidemmän interventiojakson sekä yhdistetyn terapeuttisen harjoittelun seurauksena muutokset saattaisivat olla merkittävämpiä. Kuitenkin jo pelkkä ortoosin käyttö innosti tutkittavia pidempiin kävelymatkoihin ja -määriin, mikä itsessään on näissä tapauksissa kuntouttavaa toimintaa. This thesis is a case study with three clinical trial subjects, and it aims to receive user experiences of walking with FES L300 Go -electrical stimulation orthosis, give accurate information on gait on persons who suffer from drop foot symptom and raise awareness of the orthosis. Methods used in the study are semi-structured interview, diary, Fall Efficacy Scale – International, gait observation on video and gait analysis made with Zebris-pressure plates. Every evaluation method was used in the beginning of the study and after 30 days intervention period. Gait was evaluated without electrical stimulation orthosis and with it with normal walking pace of subjects.
After getting used to the orthosis, experiences of the subjects on using the device were good and subjective experiences of quality and distance of gait got better. Also, information from the diary suggested that distance of walk got longer. All the subjects found the orthosis improving their gait and mobility of ankle. In Fall Efficacy Scale significant change did not take place between initial assesment and finalassesment. Only small changes took place on Zebris pressure plates. Deviation in the gait analysis from pressure plates was so high that it suggested that subjects no. 1 and 2’s gait was unestablished and uncertain. Also, observing gait from video, changes occurred were small even though gait looked little more effortless with every subject.
If the intervention period was longer and there would have been therapeutic exercise involved, the outcome measurements could have been more considerable. However, it seems the orthosis encouraged subjects to walk more, which itself is rehabilitative activities for the subjects.
Tutkittavien kokemukset laitteen käytöstä olivat hyviä alun totuttelun jälkeen sekä subjektiiviset kokemukset kävelyn laadusta ja kävelymatkoista paranivat, mitä puoltaa myös päiväkirjoista saatu data päivittäisten kävelymatkojen pidentymisestä. Jokainen tutkittava koki ortoosin edistäneen kävelyä ja lisänneen nilkan liikettä. Kaatumispelkokyselyn kokonaispistemäärissä ei tapahtunut merkittävää muutosta alku- ja loppumittausten välillä. Zebris-painelevyn datassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kävelyn kannalta yhdenkään tutkittavan kohdalla, vaikkakin pieniä muutoksia oli tapahtunut. Painelevyltä saaduissa kävelyn parametreissa hajonta oli kahden ensimmäisen tutkittavan tuloksien kohdalla suurta, joten luotettavaa tulkintaa tuloksista oli hankala tehdä. Kävelyä videoilta havainnoidessa muutokset olivat melko pieniä, mutta kävely kokonaisuudessaan oli kuitenkin sujuvampaa, mikä tuli ilmi liikkeen jatkuvuutena ja kompuroinnin vähenemisenä.
Pidemmän interventiojakson sekä yhdistetyn terapeuttisen harjoittelun seurauksena muutokset saattaisivat olla merkittävämpiä. Kuitenkin jo pelkkä ortoosin käyttö innosti tutkittavia pidempiin kävelymatkoihin ja -määriin, mikä itsessään on näissä tapauksissa kuntouttavaa toimintaa.
After getting used to the orthosis, experiences of the subjects on using the device were good and subjective experiences of quality and distance of gait got better. Also, information from the diary suggested that distance of walk got longer. All the subjects found the orthosis improving their gait and mobility of ankle. In Fall Efficacy Scale significant change did not take place between initial assesment and finalassesment. Only small changes took place on Zebris pressure plates. Deviation in the gait analysis from pressure plates was so high that it suggested that subjects no. 1 and 2’s gait was unestablished and uncertain. Also, observing gait from video, changes occurred were small even though gait looked little more effortless with every subject.
If the intervention period was longer and there would have been therapeutic exercise involved, the outcome measurements could have been more considerable. However, it seems the orthosis encouraged subjects to walk more, which itself is rehabilitative activities for the subjects.