Sairaanhoitajan itsenäisen vastaanottotoiminnan kehittäminen Pielaveden terveysaseman poliklinikalla
Mykkänen, Maarit (2021)
Mykkänen, Maarit
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121125346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121125346
Tiivistelmä
Terveydenhuollon eri ammattiryhmien väliseen työnjakoon on kehitetty erilaisia toimintamalleja. Terveysasemalla otettiin vuonna 2015 käyttöön työparimalli, joka koettiin hyväksi tavaksi tehdä työtä, mutta siinä oli myös ongelmia. Ongelmien ratkaisemiseksi ei ollut mietitty ratkaisuja. Opinnäytetyön tavoite oli kehittää sairaanhoitajan hoitotyötä terveysaseman poliklinikalla itsenäisessä vastaanottotyössä.
Metodologiaksi valikoitui toimintatutkimus, koska kehittäminen tapahtui yhteistyössä työyhteisön henkilöstön kanssa. Oppimisprosessi oli yhteinen, jolloin yhdessä voitiin kehittää hoitotyön osaamista.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa, mitä ongelmia sairaanhoitajat olivat kokeneet itsenäisessä terveysaseman vastaanoton hoitotyössä. Tutkimusongelma oli, mitä ongelmia sairaanhoitajat kokivat terveysasemalla itsenäisessä vastaanoton hoitotyössä. Vastaus haettiin tutkimusongelmaan 6-3-5-menetelmällä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksena muodostui neljä teemaa koettuihin ongelmiin ja 11 ongelmiin ehdotettuja ratkaisuteemoja. Teemaan 1. Työnkuva muutokset-saatiin ratkaisuiksi oman työn suunnittelu, ajankäyttö ja sen hallinta, koulutus sekä työnohjaus ja työkierto, teemaan 2. Asiakkaiden omahoitoon-ratkaisuna olivat ajanvaraustoiminta, omahoitoon sitouttaminen sekä hoitolinjaukset, teemaan 3. Ammattihenkilöstön puutteeseen- ratkaisuina muodostuivat sijaisten rekrytointi sekä työn organisoinnin muutokset sekä teemaan 4. Työilmapiiri-ratkaisuina olivat avoin ilmapiiri ja kollegiaalisuus. Kehittäväksi asiaksi valittiin työnkuvan muutokset, jonka ratkaisuehdotuksena olivat ajankäyttö ja sen hallinta sekä oman työn suunnittelu. Siksi seuraavaksi tarkastelun kohteeksi valittiin sairaanhoitajan itsenäisen vastaanoton hoitotyön ajankäyttö.
Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa sairaanhoitajan työajan käyttöä itsenäisessä vastaanoton hoitotyössä. Kartoitus toteutettiin työajanseurannalla, johon osallistui kolme sairaanhoitajaa. Jokainen kirjasi käytettyä työaikaa 15 minuutin välein neljänä ennalta sovittuna päivänä. Työajanseurannalla etsittiin vastausta tutkimusongelmaan, mihin hoitotyöntehtäviin sairaanhoitajat käyttivät hoitotyöhön varatun työajan itsenäisessä vastaanoton hoitotyössä. Ajankäytön seurannassa työaika jakaantui päivittäisestä työajasta 4 % välilliseen asiakastyöhön, joka sisälsi muiden asioiden hoitamisen lisäksi paperityöt. Välittömään asiakastyöhön käytettiin75 % työajasta, johon sisältyi itsenäinen potilaan vastaanottotyö sekä avustava työ. Loput työajasta eli 21 % kului henkilökohtaisiin taukoihin ja kokouksiin.
Kolmannen syklin tarkoitus oli selvittää, mitä osaamista sairaanhoitaja tarvitsee, jotta hallitsee oman työajankäytön, sen suunnittelun ja koordinoinnin itsenäisessä vastaanottotyössä. Osaamisen kehittämisen perustaksi toteutettiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoitus oli vastata tutkimuskysymykseen, mitä osaamista sairaanhoitaja tarvitsee hallitakseen oman työajankäytön, sen suunnittelun ja koordinoinnin itsenäisessä vastaanoton hoitotyössä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja tuloksena muodostui kolme luokkaa: ajanhallinta- ja tietoteknologiaosaaminen sekä itsensä johtamis- ja kehittämisosaaminen. Tulosten avulla laadittiin ajanhallintaosaamisen kehittämissuunnitelma, jossa huomioitiin myös tietoteknologiaosaaminen sekä itsensä johtamis- ja kehittämisosaaminen.
Opinnäytetyön tavoitteeseen vastattiin laatimalla ajanhallinnan osaamisen kehittämissuunnitelma, jonka avulla kehitetään sairaanhoitajan itsenäistä vastaanoton ajanhallintaa. Sen avulla arvioidaan osaamisen taso ja laaditaan suunnitelma sille, mitä ja miten osaamista tulisi kehittää. Lisäksi laaditaan uudenlainen työpäivän aikapohja, jonka avulla pyritään poistamaan tai ainakin vähentämään hukkaa.
Jatkotutkimuskysymykset ovat 1) Miten ajanhallinnan osaamisen kehittämisen suunnitelman implementointi ja arviointi mahdollistetaan? 2) Miten suunnitelma arviointitiedon perusteella tukee sairaanhoitajien ajanhallintaa? 3) Miten sairaanhoitajat voivat osallistua organisaation päätöksentekoon, joka vaikuttaa sairaanhoitajien itsenäiseen vastaanottotyöhön? 4) Miten strategista johtamista voisi hyödyntää osaamisen kehittämisessä?
Metodologiaksi valikoitui toimintatutkimus, koska kehittäminen tapahtui yhteistyössä työyhteisön henkilöstön kanssa. Oppimisprosessi oli yhteinen, jolloin yhdessä voitiin kehittää hoitotyön osaamista.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa, mitä ongelmia sairaanhoitajat olivat kokeneet itsenäisessä terveysaseman vastaanoton hoitotyössä. Tutkimusongelma oli, mitä ongelmia sairaanhoitajat kokivat terveysasemalla itsenäisessä vastaanoton hoitotyössä. Vastaus haettiin tutkimusongelmaan 6-3-5-menetelmällä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksena muodostui neljä teemaa koettuihin ongelmiin ja 11 ongelmiin ehdotettuja ratkaisuteemoja. Teemaan 1. Työnkuva muutokset-saatiin ratkaisuiksi oman työn suunnittelu, ajankäyttö ja sen hallinta, koulutus sekä työnohjaus ja työkierto, teemaan 2. Asiakkaiden omahoitoon-ratkaisuna olivat ajanvaraustoiminta, omahoitoon sitouttaminen sekä hoitolinjaukset, teemaan 3. Ammattihenkilöstön puutteeseen- ratkaisuina muodostuivat sijaisten rekrytointi sekä työn organisoinnin muutokset sekä teemaan 4. Työilmapiiri-ratkaisuina olivat avoin ilmapiiri ja kollegiaalisuus. Kehittäväksi asiaksi valittiin työnkuvan muutokset, jonka ratkaisuehdotuksena olivat ajankäyttö ja sen hallinta sekä oman työn suunnittelu. Siksi seuraavaksi tarkastelun kohteeksi valittiin sairaanhoitajan itsenäisen vastaanoton hoitotyön ajankäyttö.
Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa sairaanhoitajan työajan käyttöä itsenäisessä vastaanoton hoitotyössä. Kartoitus toteutettiin työajanseurannalla, johon osallistui kolme sairaanhoitajaa. Jokainen kirjasi käytettyä työaikaa 15 minuutin välein neljänä ennalta sovittuna päivänä. Työajanseurannalla etsittiin vastausta tutkimusongelmaan, mihin hoitotyöntehtäviin sairaanhoitajat käyttivät hoitotyöhön varatun työajan itsenäisessä vastaanoton hoitotyössä. Ajankäytön seurannassa työaika jakaantui päivittäisestä työajasta 4 % välilliseen asiakastyöhön, joka sisälsi muiden asioiden hoitamisen lisäksi paperityöt. Välittömään asiakastyöhön käytettiin75 % työajasta, johon sisältyi itsenäinen potilaan vastaanottotyö sekä avustava työ. Loput työajasta eli 21 % kului henkilökohtaisiin taukoihin ja kokouksiin.
Kolmannen syklin tarkoitus oli selvittää, mitä osaamista sairaanhoitaja tarvitsee, jotta hallitsee oman työajankäytön, sen suunnittelun ja koordinoinnin itsenäisessä vastaanottotyössä. Osaamisen kehittämisen perustaksi toteutettiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoitus oli vastata tutkimuskysymykseen, mitä osaamista sairaanhoitaja tarvitsee hallitakseen oman työajankäytön, sen suunnittelun ja koordinoinnin itsenäisessä vastaanoton hoitotyössä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja tuloksena muodostui kolme luokkaa: ajanhallinta- ja tietoteknologiaosaaminen sekä itsensä johtamis- ja kehittämisosaaminen. Tulosten avulla laadittiin ajanhallintaosaamisen kehittämissuunnitelma, jossa huomioitiin myös tietoteknologiaosaaminen sekä itsensä johtamis- ja kehittämisosaaminen.
Opinnäytetyön tavoitteeseen vastattiin laatimalla ajanhallinnan osaamisen kehittämissuunnitelma, jonka avulla kehitetään sairaanhoitajan itsenäistä vastaanoton ajanhallintaa. Sen avulla arvioidaan osaamisen taso ja laaditaan suunnitelma sille, mitä ja miten osaamista tulisi kehittää. Lisäksi laaditaan uudenlainen työpäivän aikapohja, jonka avulla pyritään poistamaan tai ainakin vähentämään hukkaa.
Jatkotutkimuskysymykset ovat 1) Miten ajanhallinnan osaamisen kehittämisen suunnitelman implementointi ja arviointi mahdollistetaan? 2) Miten suunnitelma arviointitiedon perusteella tukee sairaanhoitajien ajanhallintaa? 3) Miten sairaanhoitajat voivat osallistua organisaation päätöksentekoon, joka vaikuttaa sairaanhoitajien itsenäiseen vastaanottotyöhön? 4) Miten strategista johtamista voisi hyödyntää osaamisen kehittämisessä?