Veren ja litium-hepariinin suhteen vaikutus kalium-, natrium-, kreatiniini- ja CRP-tuloksiin kliinisen kemian plasma-analyyseissä
Julkunen, Silja; Kaipainen, Satu (2012)
Julkunen, Silja
Kaipainen, Satu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418206
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin veren ja antikoagulantin suhteen vaikutusta analyysituloksiin litium-hepariiniputkissa, koska verinäyteputkia ei aina saada täytettyä optimaalisesti. Opinnäytetyössä verrattiin myös vakuumin vaikutusta analyysituloksiin sekä kahden eri putkivalmistajan tulostasoja. Tavoite oli parantaa potilasturvallisuutta lisäämällä laboratoriotulosten luotettavuuden arviointia.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Näytteet otettiin 20 vapaaehtoiselta tutkimushenkilöltä oppilaitoksen tiloissa. Näytteet käsiteltiin ISLABin Kuopion aluelaboratorion Puijon laboratoriossa ja analysoitiin Cobas c 501 -analysaattorilla. Tulokset käsiteltiin Excel-taulukko-ohjelmalla tekemällä tarvittavat laskutoimitukset. Näytteenotto-ohjeen mukaisesti optimaalisesti täytettyyn näyteputkeen verrattiin ½ täytettyjä, ¼ täytettyjä sekä ¼ täytettyjä ja ilmattuja näyteputkia. Verinäyteputkeen jäävän vakuumin vaikutus selvitettiin vertaamalla ¼ täytettyjä näyteputkia keskenään. Putkivalmistajavertailu tehtiin samoin kriteerein täytettyjen putkien kesken.
Näytetilavuus vaikutti kaliumpitoisuuteen ollessaan alle puolet optimaalisesta; muihin analyytteihin sillä ei ollut vaikutusta. Vakuumilla ei ollut vaikutusta. Putkivalmistajien tulostasoilla ei ollut eroa. Johtopäätöksenä kaliumtuloksia ei voi pitää luotettavina näytetilavuuden ollessa alle ½ optimaalisesta.
Tutkimuksen luotettavuutta lisäisi suurempi otoskoko. Jatkotutkimuksena tulisi selvittää näytetilavuuden vaikutus CRP-pitoisuuteen suuremmalla otoskoolla siten, että näytteiden CRP-pitoisuudet kattavat koko analysaattorin mittausalueen. Putkivalmistajavertailu tulisi tehdä myös Terumon näyteputkilla. Analyyttien säilyvyyttä vajaaksi jääneissä näyteputkissa tulisi tutkia.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Näytteet otettiin 20 vapaaehtoiselta tutkimushenkilöltä oppilaitoksen tiloissa. Näytteet käsiteltiin ISLABin Kuopion aluelaboratorion Puijon laboratoriossa ja analysoitiin Cobas c 501 -analysaattorilla. Tulokset käsiteltiin Excel-taulukko-ohjelmalla tekemällä tarvittavat laskutoimitukset. Näytteenotto-ohjeen mukaisesti optimaalisesti täytettyyn näyteputkeen verrattiin ½ täytettyjä, ¼ täytettyjä sekä ¼ täytettyjä ja ilmattuja näyteputkia. Verinäyteputkeen jäävän vakuumin vaikutus selvitettiin vertaamalla ¼ täytettyjä näyteputkia keskenään. Putkivalmistajavertailu tehtiin samoin kriteerein täytettyjen putkien kesken.
Näytetilavuus vaikutti kaliumpitoisuuteen ollessaan alle puolet optimaalisesta; muihin analyytteihin sillä ei ollut vaikutusta. Vakuumilla ei ollut vaikutusta. Putkivalmistajien tulostasoilla ei ollut eroa. Johtopäätöksenä kaliumtuloksia ei voi pitää luotettavina näytetilavuuden ollessa alle ½ optimaalisesta.
Tutkimuksen luotettavuutta lisäisi suurempi otoskoko. Jatkotutkimuksena tulisi selvittää näytetilavuuden vaikutus CRP-pitoisuuteen suuremmalla otoskoolla siten, että näytteiden CRP-pitoisuudet kattavat koko analysaattorin mittausalueen. Putkivalmistajavertailu tulisi tehdä myös Terumon näyteputkilla. Analyyttien säilyvyyttä vajaaksi jääneissä näyteputkissa tulisi tutkia.