Esteetön luontoretkeily -millaisia tulevaisuuden toiveita käyttäjillä on?
Leino, Nina (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716360
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aikana on tutkittu esteetöntä luontoretkeilyä toimintarajoitteisten käyttäjien näkökulmasta. Keskeisenä kysymyksenä on ollut saada selville, mitä käyttäjät ajattelevat esteettömästä luontoretkeilystä. Millaiset asiat toimivat ja mikä on esteenä luontoretkelle lähtemiseen? Tutkimuksen aikana on kuultu luontoalueiden ylläpitäjiä, kuten Metsähallituksen, luonnon virkistysalueiden sekä kuntien edustajia sekä myös luontomatkailun yrittäjiä. Opinnäytetyön tilaajana on ollut Suomen Paralympiakomitea ry.
Tutkimus toteutettiin käyttäjälähtöisenä palvelumuotoiluprosessina, jossa on ominaista etnografinen lähestymistapa. Muotoiluprosessin tutkimusvaiheessa aineiston keruu tapahtui käyttäen laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten havainnoimalla ja teemahaastatteluin. Laadullisen aineiston tueksi teetettiin kyselyaineisto, johon saatiin 106 vastausta. Tutkimusaineiston pohjalta visualisoitiin luontoretkeilijän palvelupolku, josta nostettiin esiin viisi muotoiluajuria eli design driveria.
Palvelumuotoiluun kuuluu oleellisesti asiakkaan äänen kuuleminen prosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen yhteydessä järjestettiin osallistava ideointityöpaja. Työpajan lopputulemana nähtiin tärkeimmäksi tavoitteeksi löytää ratkaisu, miten saada esteettömän luontoretkeilijän vertaiskokemukset kuuluviin. Koettiin, että retkeilykokemuksen ja hyvin ideoiden jakaminen herättää innostuksen ja rohkaisee lähtemään luontoon. Prototyyppinä syntyi Esteettömyyden kompassi -mobiilisovellus sekä sitä tukevat verkkosivut.
Yhdenvertainen mahdollisuus liikkua luonnossa ei vielä kaikilta osin toteudu. Tutkimus on osoittanut, että tahtotilaa edistää esteetöntä luontoretkeilyä löytyy. Esteettömiä retkikohteita ja tietoa palveluista löytyy, mutta käyttäjän on vaikea löytää sitä. Prototyypin idean mukaiselle tietoa kokoavalle, valtakunnalliselle esteettömän luontoretkeilyn sovellukselle ja verkkosivustolle on selkeä tarve.
Tutkimus toteutettiin käyttäjälähtöisenä palvelumuotoiluprosessina, jossa on ominaista etnografinen lähestymistapa. Muotoiluprosessin tutkimusvaiheessa aineiston keruu tapahtui käyttäen laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten havainnoimalla ja teemahaastatteluin. Laadullisen aineiston tueksi teetettiin kyselyaineisto, johon saatiin 106 vastausta. Tutkimusaineiston pohjalta visualisoitiin luontoretkeilijän palvelupolku, josta nostettiin esiin viisi muotoiluajuria eli design driveria.
Palvelumuotoiluun kuuluu oleellisesti asiakkaan äänen kuuleminen prosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen yhteydessä järjestettiin osallistava ideointityöpaja. Työpajan lopputulemana nähtiin tärkeimmäksi tavoitteeksi löytää ratkaisu, miten saada esteettömän luontoretkeilijän vertaiskokemukset kuuluviin. Koettiin, että retkeilykokemuksen ja hyvin ideoiden jakaminen herättää innostuksen ja rohkaisee lähtemään luontoon. Prototyyppinä syntyi Esteettömyyden kompassi -mobiilisovellus sekä sitä tukevat verkkosivut.
Yhdenvertainen mahdollisuus liikkua luonnossa ei vielä kaikilta osin toteudu. Tutkimus on osoittanut, että tahtotilaa edistää esteetöntä luontoretkeilyä löytyy. Esteettömiä retkikohteita ja tietoa palveluista löytyy, mutta käyttäjän on vaikea löytää sitä. Prototyypin idean mukaiselle tietoa kokoavalle, valtakunnalliselle esteettömän luontoretkeilyn sovellukselle ja verkkosivustolle on selkeä tarve.