Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintamallin kehittäminen
Saari, Helena (2022)
Saari, Helena
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102621609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102621609
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kainuun lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaa yhteiskehittämistä hyödyntäen. Opinnäytetyössä edistettiin eri toimijoiden ja nuorten yhteiskehittämistä organisaatiorajojen yli osallistavilla menetelmillä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen on lastensuojelulain (L417/2007) mukainen velvoite. Suunnitelma edellytetään laatimaan monialaisessa yhteistyössä kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden
lasten ja nuorten parissa työskentelevien kanssa.
Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintamallin kehittämisen toimeksiantajana oli Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Opinnäytetyölle perustettiin projektiorganisaatio, joka
muodostui ohjausryhmästä ja projektiryhmästä. Metodologiana oli toimintatutkimus, joka perustuu ihmisten yhteistyöhön, tuoden esille uutta tietoa toiminnasta, kehittäen sitä ja saaden aikaan muutoksia. Toimintatutkimuksen kehä muodostuu toiminnan kehittämisestä ja sen eri vaiheista, joista käytetään nimitystä sykli.
Opinnäytetyön ensimmäisen sykli toteutettiin järjestelmällisenä kirjallisuuskatsauksena. Tarkoituksena oli
selvittää, miten lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia on kehitetty yhteiskehittämistä hyödyntäen aikaisemman tutkitun tiedon perusteella. Aineiston analyysinä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Aineistosta muodostui kahdeksan (8) alateemaa, osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet, vuorovaikutus, moniammatillisuus, luottamus, johtajuus, yhteistoiminta ja tiedonsaanti. Alateemojen käsitteitä yhdistämällä
muodostui kaksi yläteemaa, yhteistyön periaatteet ja yhteistyörakenne. Ensimmäisen syklin johtopäätöksenä valittiin osallisuuden vahvistaminen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaprosessissa.
Toisen syklin tarkoituksena oli selvittää eri toimijoiden ja nuorten osallisuuden keinoja lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman laadinnassa. Aineisto kerättiin Kainuun soten, kuntien, järjestöjen ja seurakunnan
henkilöstöltä kahdessa eri työpajassa. Aineiston keruumenetelminä käytettiin Tulevaisuuden muistelu ja
6.3.5 – menetelmiä. Molemmat aineistot analysoitiin yhdessä induktiivisella sisällönanalyysi menetelmällä.
Osallisuuden keinoiksi muodostui jalkautuminen, ennaltaehkäisevä työ, viestintä, oma toiminta, menetelmät ja tiedonkeruu.
Kolmannen syklin tarkoituksena oli kuvata Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintamalli
ja malliin liittyvät osallisuuden keinot. Kolmannessa syklissä kuvataan laadintamalli ja mallin eri vaiheiden
osallisuuden keinot toisen syklin tulosten mukaan. Osallisuuden pilotointi toteutettiin kajaanilaisella yläkoululla Vaikuta -päivässä. Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintamallin toteuttamista edistettiin osallisuuden keinoilla monitoimijaisesti. Osallisuus edistää tavoitteellista yhteiskehittämistä, siinä yhdistyy eri tieteenalojen tieto sekä ammattilaisten ja nuorten välinen arvon luominen. Lisäksi
osallisuus edistää osallisuuden tapojen tarkastelua.
Neljännen syklin tarkoituksena oli kuvata Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintamallin
implementointisuunnitelma. Implementointisuunnitelman viitekehyksenä käytettiin laadukkaan implementoinnin viitekehystä (QIF) Quality Implementation Framework. The present study aimed at developing a model for the well-being plan for children and youth in Kainuu
through co-development. The study fostered co-development between different actors and youth, and
across organizational boundaries, through participatory methods. A premise of the study was that the establishment of a child and youth well-being plan is an obligation under the Child Protection Act (L417/2007).
The establishment of the plan is carried out in cross-sectoral, multi-professional cooperation with municipalities, social and health services, and other actors working with children and youth.
Kainuu Social and Health Care Joint Authority commissioned the development of the model for the wellbeing plan for children and youth in Kainuu. A project organization consisting of a steering group and a
project team was set up for the purposes of the present study. Its methodology was an operational study
based on cooperation of the relevant actors, highlighting new information on the activities, developing the
said activities and achieving improvements. The structure of the operational study can be illustrated as a
circle, consisting of the various phases of activities referred to as the different cycles of the circle.
The first cycle consisted of a literature review. Its aim was to examine previous research on how wellbeing
plans for children and youth had been established using the co-development method. The data from past
research was analyzed through inductive content analysis. The data was divided into eight (8) sub-categories: involvement; empowerment; interaction; multi-professionalism; trust; leadership; collaboration; and
access to information. By merging the sub-categories, the present study identified two main themes: the
cooperation principles and the cooperation structure. The conclusion of the first cycle was to strengthen
involvement of different actors in the development of the well-being plan.
The second cycle aimed at exploring ways of involving different actors and youth in the development of the
well-being plan for children and youth. The data collection methods were ‘Remembering futures’ and
‘6.3.5’. Two workshops were organized to collect data from staff members of Kainuu Social and Health Care
Joint Authority, municipalities, third sector associations, and the local Evangelical Lutheran Church. Both
data was analyzed together using inductive content analysis. The means for involvement identified at the
second cycle included outreach, preventative work, communication, participation, methods, and data collection.
The objective of the third cycle was to describe (i) the model for the well-being plan for children and youth
in Kainuu, and (ii) the means of participation in the model. The depiction of the model and the means of
participation following the results identified in the second cycle. A pilot trial was implemented in a secondary school in Kajaani on a theme day dedicated to participation. The implementation of model for the wellbeing plan for children and youth in Kainuu was put forward multi-professionally by means of participation.
Involvement fosters goal-oriented co-development, brings together knowledge from different sectors and
creates value between professionals in the sector and the youth. The fourth cycle included depicting an
implementation plan for the model for the well-being plan for children and youth in Kainuu. The framework
used for the implementation plan was Quality Implementation Framework (QIF).
lasten ja nuorten parissa työskentelevien kanssa.
Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintamallin kehittämisen toimeksiantajana oli Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Opinnäytetyölle perustettiin projektiorganisaatio, joka
muodostui ohjausryhmästä ja projektiryhmästä. Metodologiana oli toimintatutkimus, joka perustuu ihmisten yhteistyöhön, tuoden esille uutta tietoa toiminnasta, kehittäen sitä ja saaden aikaan muutoksia. Toimintatutkimuksen kehä muodostuu toiminnan kehittämisestä ja sen eri vaiheista, joista käytetään nimitystä sykli.
Opinnäytetyön ensimmäisen sykli toteutettiin järjestelmällisenä kirjallisuuskatsauksena. Tarkoituksena oli
selvittää, miten lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia on kehitetty yhteiskehittämistä hyödyntäen aikaisemman tutkitun tiedon perusteella. Aineiston analyysinä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Aineistosta muodostui kahdeksan (8) alateemaa, osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet, vuorovaikutus, moniammatillisuus, luottamus, johtajuus, yhteistoiminta ja tiedonsaanti. Alateemojen käsitteitä yhdistämällä
muodostui kaksi yläteemaa, yhteistyön periaatteet ja yhteistyörakenne. Ensimmäisen syklin johtopäätöksenä valittiin osallisuuden vahvistaminen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaprosessissa.
Toisen syklin tarkoituksena oli selvittää eri toimijoiden ja nuorten osallisuuden keinoja lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman laadinnassa. Aineisto kerättiin Kainuun soten, kuntien, järjestöjen ja seurakunnan
henkilöstöltä kahdessa eri työpajassa. Aineiston keruumenetelminä käytettiin Tulevaisuuden muistelu ja
6.3.5 – menetelmiä. Molemmat aineistot analysoitiin yhdessä induktiivisella sisällönanalyysi menetelmällä.
Osallisuuden keinoiksi muodostui jalkautuminen, ennaltaehkäisevä työ, viestintä, oma toiminta, menetelmät ja tiedonkeruu.
Kolmannen syklin tarkoituksena oli kuvata Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintamalli
ja malliin liittyvät osallisuuden keinot. Kolmannessa syklissä kuvataan laadintamalli ja mallin eri vaiheiden
osallisuuden keinot toisen syklin tulosten mukaan. Osallisuuden pilotointi toteutettiin kajaanilaisella yläkoululla Vaikuta -päivässä. Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintamallin toteuttamista edistettiin osallisuuden keinoilla monitoimijaisesti. Osallisuus edistää tavoitteellista yhteiskehittämistä, siinä yhdistyy eri tieteenalojen tieto sekä ammattilaisten ja nuorten välinen arvon luominen. Lisäksi
osallisuus edistää osallisuuden tapojen tarkastelua.
Neljännen syklin tarkoituksena oli kuvata Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintamallin
implementointisuunnitelma. Implementointisuunnitelman viitekehyksenä käytettiin laadukkaan implementoinnin viitekehystä (QIF) Quality Implementation Framework.
through co-development. The study fostered co-development between different actors and youth, and
across organizational boundaries, through participatory methods. A premise of the study was that the establishment of a child and youth well-being plan is an obligation under the Child Protection Act (L417/2007).
The establishment of the plan is carried out in cross-sectoral, multi-professional cooperation with municipalities, social and health services, and other actors working with children and youth.
Kainuu Social and Health Care Joint Authority commissioned the development of the model for the wellbeing plan for children and youth in Kainuu. A project organization consisting of a steering group and a
project team was set up for the purposes of the present study. Its methodology was an operational study
based on cooperation of the relevant actors, highlighting new information on the activities, developing the
said activities and achieving improvements. The structure of the operational study can be illustrated as a
circle, consisting of the various phases of activities referred to as the different cycles of the circle.
The first cycle consisted of a literature review. Its aim was to examine previous research on how wellbeing
plans for children and youth had been established using the co-development method. The data from past
research was analyzed through inductive content analysis. The data was divided into eight (8) sub-categories: involvement; empowerment; interaction; multi-professionalism; trust; leadership; collaboration; and
access to information. By merging the sub-categories, the present study identified two main themes: the
cooperation principles and the cooperation structure. The conclusion of the first cycle was to strengthen
involvement of different actors in the development of the well-being plan.
The second cycle aimed at exploring ways of involving different actors and youth in the development of the
well-being plan for children and youth. The data collection methods were ‘Remembering futures’ and
‘6.3.5’. Two workshops were organized to collect data from staff members of Kainuu Social and Health Care
Joint Authority, municipalities, third sector associations, and the local Evangelical Lutheran Church. Both
data was analyzed together using inductive content analysis. The means for involvement identified at the
second cycle included outreach, preventative work, communication, participation, methods, and data collection.
The objective of the third cycle was to describe (i) the model for the well-being plan for children and youth
in Kainuu, and (ii) the means of participation in the model. The depiction of the model and the means of
participation following the results identified in the second cycle. A pilot trial was implemented in a secondary school in Kajaani on a theme day dedicated to participation. The implementation of model for the wellbeing plan for children and youth in Kainuu was put forward multi-professionally by means of participation.
Involvement fosters goal-oriented co-development, brings together knowledge from different sectors and
creates value between professionals in the sector and the youth. The fourth cycle included depicting an
implementation plan for the model for the well-being plan for children and youth in Kainuu. The framework
used for the implementation plan was Quality Implementation Framework (QIF).