Lääkekannabistilanne Suomessa 2022 : Katsaus Suomen lääkekannabistilanteeseen ja vuosien 2006–2022 tapahtumiin
Maukonen, Samuel (2023)
Maukonen, Samuel
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303133458
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303133458
Tiivistelmä
Työssä tarkastellaan Suomen lääkekannabistilannetta vuosina 2006–2022. Kriittiset vuodet sijoittuvat vuosiin 2018–2021, jolloin lääkereseptin määrä väheni huomattavasti. Tavoitteena on tuoda esille, miten Suomessa määrätään kannabista reseptillä ja miten potilaat saavat siihen korvauksen, sekä selvittää, miksi reseptien määrät ovat laskeneet radikaalisti kuluneina vuosina. Työ sisältää myös tietoa ihmisen endokannabinoidijärjestelmästä sekä eri kannabinoidivalmisteista.
Lähdemateriaali koostuu Internetissä olevista uutisista, viranomaisten asiakirjoista, potilaiden suullisista ja kirjallisista materiaaleista sekä tuomioistuinten päätöksistä ja viranomaisista tehdyistä kanteluista. Jokainen työssä kerrottu tapaus on pyritty varmistamaan usean eri lähteen kautta.
Euroopan päätöslauselmassa todettiin vuonna 2019, että jäsenmaiden tulisi antaa kattavammin tietoa kannabiksen lääkinnällisestä käytöstä sekä huolehtia sitä tarvitsevien potilaiden yhtäläisestä ja oikeanmukaisesta hoidosta. Suomi ei ole ottanut oma-aloitteisesti mitään askelia tähän suuntaan. Potilaat eivät ole alueellisesti yhdenmukaisessa asemassa, eivätkä he juurikaan saa rahallista tukea lääkkeeseen. Lisäksi kannabiksesta luodaan kuvaa huumeena, jolla ei ole lääkinnällistä arvoa.
Yksityisen puolen lääkärit eivät uskalla kirjoittaa reseptejä kannabikseen, eikä julkiselta puolelta saa reseptiä yhdenmukaisesti. Suomessa reseptillä määrättävä kannabis on marginaalisena lääkkeenä otettu kontrolliin. Sen kustantamista tai määräämistä potilaille halutaan jarrutella. Taustalla vaikuttaa vahvasti Fimean, Kelan ja Valviran narratiivi kannabiksen lääkkeellisestä käytöstä. Viranomaisten tekemien päätösten vastaanottavalla taholla eli potilailla on kerrottavanaan tarinan kääntöpuoli. Potilaiden arki täyttyy huolesta omasta terveydestä ja elämänlaadusta vaihdellen toivottomuudesta ahdistukseen. Vastakkain asettuneena ovat systeemi ja potilas.
Lähdemateriaali koostuu Internetissä olevista uutisista, viranomaisten asiakirjoista, potilaiden suullisista ja kirjallisista materiaaleista sekä tuomioistuinten päätöksistä ja viranomaisista tehdyistä kanteluista. Jokainen työssä kerrottu tapaus on pyritty varmistamaan usean eri lähteen kautta.
Euroopan päätöslauselmassa todettiin vuonna 2019, että jäsenmaiden tulisi antaa kattavammin tietoa kannabiksen lääkinnällisestä käytöstä sekä huolehtia sitä tarvitsevien potilaiden yhtäläisestä ja oikeanmukaisesta hoidosta. Suomi ei ole ottanut oma-aloitteisesti mitään askelia tähän suuntaan. Potilaat eivät ole alueellisesti yhdenmukaisessa asemassa, eivätkä he juurikaan saa rahallista tukea lääkkeeseen. Lisäksi kannabiksesta luodaan kuvaa huumeena, jolla ei ole lääkinnällistä arvoa.
Yksityisen puolen lääkärit eivät uskalla kirjoittaa reseptejä kannabikseen, eikä julkiselta puolelta saa reseptiä yhdenmukaisesti. Suomessa reseptillä määrättävä kannabis on marginaalisena lääkkeenä otettu kontrolliin. Sen kustantamista tai määräämistä potilaille halutaan jarrutella. Taustalla vaikuttaa vahvasti Fimean, Kelan ja Valviran narratiivi kannabiksen lääkkeellisestä käytöstä. Viranomaisten tekemien päätösten vastaanottavalla taholla eli potilailla on kerrottavanaan tarinan kääntöpuoli. Potilaiden arki täyttyy huolesta omasta terveydestä ja elämänlaadusta vaihdellen toivottomuudesta ahdistukseen. Vastakkain asettuneena ovat systeemi ja potilas.