Alueellinen variaatio suomalaisen viittomakielen tulkkauksessa - Selvitys viittomakielen tulkkien kokemuksista
Kivistö, Katariina; Vainikka, Hilla (2023)
Kivistö, Katariina
Vainikka, Hilla
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246180
Tiivistelmä
Tämän tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä havaintoja viittomakielen tulkkien kokemuksista suomalaisen viittomakielen alueellisesta variaatiosta ja sen vaikutuksesta tulkkaukseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa viittomakielen alueellisesta variaatiosta tulkkauksen näkökulmasta tulkeille ja alan opiskelijoille. Opinnäytetyön tietopohjassa kerrotaan viittomakielten variaatiosta sekä suomalaisen viittomakielen kehittymisestä ajan saatossa. Opinnäytetyön tilaajana toimi Kieliasiantuntijat ry.
Tutkimuksen aineistonhankintamenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina etänä Microsoft Teamsin ja Zoom-palvelun välityksellä. Haastatteluihin osallistui seitsemän viittomakielen tulkkia eri puolilta Suomea. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä analyysimenetelmällä. Aineistosta nostettiin yhteneviä teemoja ja niitä yhdisteltiin merkityskokonaisuuksiksi.
Haastatteluista selvisi, että haastateltavat tunnistavat alueellista variaatiota viittomakielessä Suomen sisällä. Haastateltavat sanoivat, etteivät itse muokkaa viittomakieltä alueen mukaan, vaan asiakkaan yksilöllinen huomiointi on aina keskiössä. Viittomakielessä alueellisen variaation näkyminen on vähentynyt vuosien saatossa sen jälkeen, kun kuurojen koulut ovat lopettaneet toimintansa. Haastateltavat kertoivat alueellisten erojen huomioimisen työssä olevan kuitenkin hyödyllistä, mutta ei välttämätöntä. Suomalaisen viittomakielen alueellista variaatiota olisi hyvä tutkia lisää, jotta voitaisiin tehdä päätelmiä kielen variaation taustasta sekä kielen muuttumisen syistä.
Tutkimuksen aineistonhankintamenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina etänä Microsoft Teamsin ja Zoom-palvelun välityksellä. Haastatteluihin osallistui seitsemän viittomakielen tulkkia eri puolilta Suomea. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä analyysimenetelmällä. Aineistosta nostettiin yhteneviä teemoja ja niitä yhdisteltiin merkityskokonaisuuksiksi.
Haastatteluista selvisi, että haastateltavat tunnistavat alueellista variaatiota viittomakielessä Suomen sisällä. Haastateltavat sanoivat, etteivät itse muokkaa viittomakieltä alueen mukaan, vaan asiakkaan yksilöllinen huomiointi on aina keskiössä. Viittomakielessä alueellisen variaation näkyminen on vähentynyt vuosien saatossa sen jälkeen, kun kuurojen koulut ovat lopettaneet toimintansa. Haastateltavat kertoivat alueellisten erojen huomioimisen työssä olevan kuitenkin hyödyllistä, mutta ei välttämätöntä. Suomalaisen viittomakielen alueellista variaatiota olisi hyvä tutkia lisää, jotta voitaisiin tehdä päätelmiä kielen variaation taustasta sekä kielen muuttumisen syistä.