Hoitohenkilökunnan osaamisen kehittäminen potilaiden kotiutuksissa sairaalasta
Määttä, Laura (2023)
Määttä, Laura
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220652
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää hoitohenkilökunnan kotiutusosaamista Kainuun hyvinvointialueella keskussairaalassa. Metodologiaksi valikoitui toimintatutkimus, koska se on käytännön toiminnan kehittämistä. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen syklien mukaisesti.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa aikaisempi tutkimustieto hoitohenkilökunnan kotiutusosaamisesta. Tutkimuskysymys oli, mitä osaamista hoitohenkilökunta tarvitsee potilaiden kotiutuksissa? Kartoitus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen avulla Finna ja Cinahl tietokannoista. Hyväksytyksi katsaukseen tuli 12 tutkimusta, jotka analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tulokseksi muodostuneet yläluokat olivat ohjausosaaminen ja selviytymisen tukeminen, viestintä osaaminen, moniammatillinen toiminta ja kotiutuskokonaisuuden hallinta.
Toisen syklin tarkoitus oli kuvata hoitohenkilöstön kotiutusosaamisen nykytilaa ja kotiutuksen haasteita Kainuun keskussairaalassa. Kehittämiskysymys oli mitä haasteita potilaiden kotiutuksiin liittyy? Kartoitus toteutettiin Kainuun hyvinvointialueen työntekijöistä koostuneella projektiryhmän ryhmähaastattelulla. Haastattelun teemat nousivat ensimmäisen syklin kirjallisuuskatsauksen tuloksista. Haastattelun aineisto käsiteltiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokseksi muodostuneet yläluokat eli haasteet olivat ohjaus ja hoidontarpeen arviointi, viestintä, yhteistyö ja kotiutuksen koordinointi sekä jatkohoidon suunnittelu ja toteuttaminen.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata kotiutusosaamisen kehittämissuunnitelma sekä sen pilotointi soveltuvin osin. Aineiston hankintamenetelmänä hyödynnettiin soveltaen 6-3-5 menetelmää. Kolmannen syklin kehittämiskysymys oli miten henkilökunnan kotiutusosaamista kehitetään? Tulokseksi muodostui henkilöstön koulutus, henkilöstön perehdytys, yhteisten toimintaohjeiden laatiminen, yhteistyö potilaiden ja omaisten kanssa sekä henkilöstön välinen yhteistyö. Kolmannessa syklissä laadittiin lisäksi kotiutusosaamisen kehittämissuunnitelma ja pilotoitiin sitä soveltuvin osin. Pilotoinnissa laadittiin moniammatillisen kotiutuksen työohje. Työyhteisössä hoitohenkilökunta arvioi työohjetta SWOT-analyysin avulla.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata suunnitelma kotiutusosaamisen kehittämissuunnitelman käyttöönotosta. Kehittämiskysymys oli kuinka kotiutusosaamisen kehittämissuunnitelma implementoidaan käytäntöön? Käyttöönottoprosessi on kuvattu IOWA-mallin mukaisesti. Sitä hyödyntämällä voidaan kehittämissuunnitelman mukainen toiminta vakiinnuttaa osaksi hoitohenkilöstön pysyviä kotiutuskäytäntöjä. Kehittämissuunnitelman käyttöönotolla voidaan edistää yhtenäisiä käytäntöjä potilaiden kotiutuksissa ja kehittää henkilöstön kotiutusosaamista.
Opinnäytetyön tavoitteeseen vastattiin laatimalla kotiutusosaamisen kehittämissuunnitelma, joka otetaan käyttöön hoitohenkilökunnan kotiutusosaamisen kehittämiseksi. Opinnäytetyön perusteella voidaan johtopäätöksinä todeta, että kotiutukset vaativat hoitohenkilökunnalta laaja-alaista osaamista. Potilaiden kotiutuksissa tulisi hyödyntää moniammatillista yhteistyötä sekä yhtenäisiä toimintatapoja kotiutusten tueksi. Potilaiden kotiutusten suunnittelu tulisi aloittaa heti hoitojakson alussa ja potilaiden osallisuutta kotiutusprosessissa tulisi lisätä.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa aikaisempi tutkimustieto hoitohenkilökunnan kotiutusosaamisesta. Tutkimuskysymys oli, mitä osaamista hoitohenkilökunta tarvitsee potilaiden kotiutuksissa? Kartoitus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen avulla Finna ja Cinahl tietokannoista. Hyväksytyksi katsaukseen tuli 12 tutkimusta, jotka analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tulokseksi muodostuneet yläluokat olivat ohjausosaaminen ja selviytymisen tukeminen, viestintä osaaminen, moniammatillinen toiminta ja kotiutuskokonaisuuden hallinta.
Toisen syklin tarkoitus oli kuvata hoitohenkilöstön kotiutusosaamisen nykytilaa ja kotiutuksen haasteita Kainuun keskussairaalassa. Kehittämiskysymys oli mitä haasteita potilaiden kotiutuksiin liittyy? Kartoitus toteutettiin Kainuun hyvinvointialueen työntekijöistä koostuneella projektiryhmän ryhmähaastattelulla. Haastattelun teemat nousivat ensimmäisen syklin kirjallisuuskatsauksen tuloksista. Haastattelun aineisto käsiteltiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokseksi muodostuneet yläluokat eli haasteet olivat ohjaus ja hoidontarpeen arviointi, viestintä, yhteistyö ja kotiutuksen koordinointi sekä jatkohoidon suunnittelu ja toteuttaminen.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata kotiutusosaamisen kehittämissuunnitelma sekä sen pilotointi soveltuvin osin. Aineiston hankintamenetelmänä hyödynnettiin soveltaen 6-3-5 menetelmää. Kolmannen syklin kehittämiskysymys oli miten henkilökunnan kotiutusosaamista kehitetään? Tulokseksi muodostui henkilöstön koulutus, henkilöstön perehdytys, yhteisten toimintaohjeiden laatiminen, yhteistyö potilaiden ja omaisten kanssa sekä henkilöstön välinen yhteistyö. Kolmannessa syklissä laadittiin lisäksi kotiutusosaamisen kehittämissuunnitelma ja pilotoitiin sitä soveltuvin osin. Pilotoinnissa laadittiin moniammatillisen kotiutuksen työohje. Työyhteisössä hoitohenkilökunta arvioi työohjetta SWOT-analyysin avulla.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata suunnitelma kotiutusosaamisen kehittämissuunnitelman käyttöönotosta. Kehittämiskysymys oli kuinka kotiutusosaamisen kehittämissuunnitelma implementoidaan käytäntöön? Käyttöönottoprosessi on kuvattu IOWA-mallin mukaisesti. Sitä hyödyntämällä voidaan kehittämissuunnitelman mukainen toiminta vakiinnuttaa osaksi hoitohenkilöstön pysyviä kotiutuskäytäntöjä. Kehittämissuunnitelman käyttöönotolla voidaan edistää yhtenäisiä käytäntöjä potilaiden kotiutuksissa ja kehittää henkilöstön kotiutusosaamista.
Opinnäytetyön tavoitteeseen vastattiin laatimalla kotiutusosaamisen kehittämissuunnitelma, joka otetaan käyttöön hoitohenkilökunnan kotiutusosaamisen kehittämiseksi. Opinnäytetyön perusteella voidaan johtopäätöksinä todeta, että kotiutukset vaativat hoitohenkilökunnalta laaja-alaista osaamista. Potilaiden kotiutuksissa tulisi hyödyntää moniammatillista yhteistyötä sekä yhtenäisiä toimintatapoja kotiutusten tueksi. Potilaiden kotiutusten suunnittelu tulisi aloittaa heti hoitojakson alussa ja potilaiden osallisuutta kotiutusprosessissa tulisi lisätä.