Hyvä vastaanotto -hanke työntekijöiden kokemana
Mäkipörhölä, Ilona (2014)
Mäkipörhölä, Ilona
2014
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111429328
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111429328
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten Hyvä vastaanotto -hanke on vaikuttanut työhyvinvointiin ja esimiestyöhön työntekijöiden näkökulmasta Oulun kaupungin terveysasemilla. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut. Tutkimukseen valittiin neljä oululaista terveysasemaa, jotka osallistuivat ensimmäiseen Hyvä vastaanotto -hankkeeseen syksyllä 2011. Nämä terveysasemat olivat Oulun keskustan, Tuiran, Kontinkankaan ja Höyhtyän terveysasemat.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu kahdesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa kerrotaan Hyvä vastaanotto -hankkeesta ja siihen liittyvästä työskentelystä, sekä hankkeen taustoista. Toisessa osiossa käydään läpi millaiset ovat sosiaali- ja terveysalan työolot nykyään, ja määritellään työhyvinvoinnin käsite yksilön ja organisaation näkökulmasta. Tämän jälkeen tietoperustassa keskitytään työhyvinvoinnin johtamiseen, osallistamiseen, yhteistyöhön sekä esimiestyöskentelyyn terveydenhoitoalalla.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin tilastollista tutkimusta. Tiedonkeruumenetelmänä toimi kyselylomake, joka teetettiin paperisena terveysasemien työntekijöille. Tutkimuksen perusjoukon muodosti terveysasemien 96 työntekijää, joista kyselyyn vastasi 49. Kyselyn vastausprosentti oli 51.
Tutkimuksessa selvisi, että Hyvä vastaanotto -työskentely on parantanut työntekijöiden työn mielekkyyttä, työilmapiiriä, työmotivaatiota ja yhteistyötä eri ammattikuntien välillä. Työhyvinvointi koettiin pääosin hyväksi, eikä siihen Hyvä vastaanotto -työskentelyllä ole ollut suoraa vaikutusta. Esimiestyötä pidettiin terveysasemilla hyvänä, eikä työskentely ollut juuri muuttanut esimiestyötä.
Kehittämishaasteita sosiaali- ja terveysalalle tuo valmisteilla oleva valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat kustannukset ja uhkaava työvoimapula tuovat erityisiä haasteita alalle. Jatkotutkimuksena terveysasemilla voisi tutkia sitä, miten Hyvä vastaanotto -työskentely on vaikuttanut työn tuloksellisuuteen.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu kahdesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa kerrotaan Hyvä vastaanotto -hankkeesta ja siihen liittyvästä työskentelystä, sekä hankkeen taustoista. Toisessa osiossa käydään läpi millaiset ovat sosiaali- ja terveysalan työolot nykyään, ja määritellään työhyvinvoinnin käsite yksilön ja organisaation näkökulmasta. Tämän jälkeen tietoperustassa keskitytään työhyvinvoinnin johtamiseen, osallistamiseen, yhteistyöhön sekä esimiestyöskentelyyn terveydenhoitoalalla.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin tilastollista tutkimusta. Tiedonkeruumenetelmänä toimi kyselylomake, joka teetettiin paperisena terveysasemien työntekijöille. Tutkimuksen perusjoukon muodosti terveysasemien 96 työntekijää, joista kyselyyn vastasi 49. Kyselyn vastausprosentti oli 51.
Tutkimuksessa selvisi, että Hyvä vastaanotto -työskentely on parantanut työntekijöiden työn mielekkyyttä, työilmapiiriä, työmotivaatiota ja yhteistyötä eri ammattikuntien välillä. Työhyvinvointi koettiin pääosin hyväksi, eikä siihen Hyvä vastaanotto -työskentelyllä ole ollut suoraa vaikutusta. Esimiestyötä pidettiin terveysasemilla hyvänä, eikä työskentely ollut juuri muuttanut esimiestyötä.
Kehittämishaasteita sosiaali- ja terveysalalle tuo valmisteilla oleva valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat kustannukset ja uhkaava työvoimapula tuovat erityisiä haasteita alalle. Jatkotutkimuksena terveysasemilla voisi tutkia sitä, miten Hyvä vastaanotto -työskentely on vaikuttanut työn tuloksellisuuteen.