Kuusen luontainen uudistuminen turvekankaalla
Lipo, Roni (2023)
Lipo, Roni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111930064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111930064
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkittiin kuusen luontaisen uudistumisen onnistumista turvekankaalla. Tavoitteena oli selvittää luontaisten kuusen taimien taimettumisen tilanne inventoimalla määrät kahdelta metsikkökuviolta, joihin oli tehty harvennus- ja suojuspuuhakkuu. Uudistamisen tavoite oli metsälaissa määritetty Pohjois-Suomen alueella oleva vähintään 1200 kasvatuskelpoista tainta hehtaaria kohden 20 vuoden kuluttua uudistamisesta.
Tutkittava aihe oli puuston tiheyden, puulajien, puulajisuhteen ja pohjakasvillisuuden vaikutus kuusen luontaiseen taimettumiseen. Tutkimuksella saatiin selvyyttä kuusen luontaisen uudistamisen toimivuudesta turvekankaalla. Tutkimus toteutettiin inventoimalla maastossa kuusen luontaiset taimet metsikkökuvioille sijoittuvista ympyräkoealoista. Tulokset on laskettu hehtaarikohtaisiksi kappalemääriksi. Näin niitä oli helpompi verrata toisiinsa sekä aikaisempiin tutkimustuloksiin.
Inventoitavista metsikkökuvioista suojuspuuhakkuukuviolla (puuston pohjapinta-ala 6,7 m²) päästiin yli tavoitteen 1420:llä kuusen taimella hehtaaria kohden. Inventoitavista metsikkökuvioista harvennushakatulla kuviolla (puuston pohjapinta-ala 14,3 m²) tulos jäi 435:een kuusen taimeen hehtaaria kohden.
Puuston pohjapinta-alasuositus Pohjois-Suomessa on 10–11 neliömetriä hehtaaria kohden. Puustoa ollessa enemmän on oletetustikin taimia vähemmän verrattuna, jos puuston pohjapinta-ala on pienempi ja kasvutilaa runsaammin. Kasvutilaan vaikutti myös pohjakasvillisuus, sillä sen rehevöityessä kilpailu ravinteista ja vedestä oli runsaampaa. Uudistamisen tulokseen vaikuttivat myös puulajit ja niiden suhde. Kuusien kanssa sekapuiksi suotuisaa olisi jättää koivuja ja mäntyjä parhaan mahdollisen uudistamisen tulokseen tähdättäessä.
Huomioiden hakkuutavat ja että inventoitavilla metsikkökuvioilla kuusen luontaista uudistumista edistävistä hakkuista oli kulunut vasta viisi vuotta, tulos oli kohtalainen. Vertailtaessa tämän opinnäytetyön ja aikaisempien tutkimuksien tuloksia voidaan todeta, että kuusen luontaisella uudistamisella saadaan kelvollinen taimikko 10–15 vuodessa.
Tutkittava aihe oli puuston tiheyden, puulajien, puulajisuhteen ja pohjakasvillisuuden vaikutus kuusen luontaiseen taimettumiseen. Tutkimuksella saatiin selvyyttä kuusen luontaisen uudistamisen toimivuudesta turvekankaalla. Tutkimus toteutettiin inventoimalla maastossa kuusen luontaiset taimet metsikkökuvioille sijoittuvista ympyräkoealoista. Tulokset on laskettu hehtaarikohtaisiksi kappalemääriksi. Näin niitä oli helpompi verrata toisiinsa sekä aikaisempiin tutkimustuloksiin.
Inventoitavista metsikkökuvioista suojuspuuhakkuukuviolla (puuston pohjapinta-ala 6,7 m²) päästiin yli tavoitteen 1420:llä kuusen taimella hehtaaria kohden. Inventoitavista metsikkökuvioista harvennushakatulla kuviolla (puuston pohjapinta-ala 14,3 m²) tulos jäi 435:een kuusen taimeen hehtaaria kohden.
Puuston pohjapinta-alasuositus Pohjois-Suomessa on 10–11 neliömetriä hehtaaria kohden. Puustoa ollessa enemmän on oletetustikin taimia vähemmän verrattuna, jos puuston pohjapinta-ala on pienempi ja kasvutilaa runsaammin. Kasvutilaan vaikutti myös pohjakasvillisuus, sillä sen rehevöityessä kilpailu ravinteista ja vedestä oli runsaampaa. Uudistamisen tulokseen vaikuttivat myös puulajit ja niiden suhde. Kuusien kanssa sekapuiksi suotuisaa olisi jättää koivuja ja mäntyjä parhaan mahdollisen uudistamisen tulokseen tähdättäessä.
Huomioiden hakkuutavat ja että inventoitavilla metsikkökuvioilla kuusen luontaista uudistumista edistävistä hakkuista oli kulunut vasta viisi vuotta, tulos oli kohtalainen. Vertailtaessa tämän opinnäytetyön ja aikaisempien tutkimuksien tuloksia voidaan todeta, että kuusen luontaisella uudistamisella saadaan kelvollinen taimikko 10–15 vuodessa.