Tulevaisuuden refraktio on jo tätä päivää: haastattelututkimus Topcon RDx -etärefraktointiohjelmiston käytettävyydestä
Järveläinen, Maiju; Wuotila, Anni (2023)
Järveläinen, Maiju
Wuotila, Anni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112230996
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112230996
Tiivistelmä
Etäterveydenhuollon merkitys on kasvanut Suomessa viime vuosina. Tänä vuonna myös optinen ala on kokenut murroksen etärefraktoinnin tultua käyttöön Instru Optiikka Oy:lle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä etärefraktointiin Topconin RDx-ohjelmistolla ja selvittää sen käytettävyyttä optometristien ja optisten myyjien näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda Suomessa vielä tuntematon menetelmä näkyville ja rikkoa mahdollisia ennakko-oletuksia etärefraktiota kohtaan. Opinnäytetyön yhteistyökumppaneina toimivat Topcon Healthcare Solutions EMEA Oy ja Instru Optiikka Oy.
Opinnäytetyö toteutettiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin lisäksi havainnointia. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea optometristia ja kolmea optista myyjää, jotka työskentelevät Instru Optiikan liikkeissä RDx-ohjelmiston parissa. Havainnoinnit tehtiin yhdelle optometristille ja kahdelle optiselle myyjälle. Lisäksi haastatteluvastausten perusteella lähetettiin jatkokysely, jossa tarkennettiin haastatteluvastauksia ja kartoitettiin mahdollisia kokemusten muutoksia. Tuloksista tehtiin sisällönanalyysi ottaen huomioon haastatteluiden teemat.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään RDx-ohjelmiston toimintaperiaatetta ja sisältöä sekä etänäöntutkimuspalvelua. Lisäksi työ sisältää aiempia tutkimustuloksia sekä teoriaa käytettävyydestä, etäterveydenhuollosta ja Hyvästä optometristin tutkimuskäytännöstä. Haastattelututkimuksessa kävi ilmi, että optometristit ja optiset myyjät ovat pääosin tyytyväisiä etärefraktointiohjelmistoon ja siihen liittyvään palvelukonseptiin. Selvisi, että ohjelmisto koetaan helppokäyttöiseksi ja toimivaksi, mutta optometristit nostivat esille skiaskopoinnin ja mikroskopoinnin pois jäämisen. Havainnoinneissa tutkimustilanteet olivat sujuvia ja jatkokyselyssä saatiin tarkennusta haastatteluissa ilmenneisiin parannusehdotuksiin. Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin tiivistelmä etärefraktoinnista optisella alalla toimijoille.
Kasvavan kiinnostuksen myötä opinnäytetyö tarjoaa selkeän katsauksen etänäöntutkimuksiin ja näin ollen hyödyttää alalla toimijoita uuden aiheen äärellä. Johtopäätöksenä voidaan pitää etärefraktoinnin ja etänäöntutkimuksen olevan toimiva palvelu optometristin ja optisen myyjän näkökulmasta. Vaikka tutkimuksessa ei käsitelty laajemmin asiakasnäkökulmaa, haastatteluiden perusteella kävi ilmi, että myös asiakaskokemukset ovat olleet positiivisia. Tulevaisuudessa etärefraktointi voi vastata näöntutkimuspalveluiden kysyntään kautta maan tuomalla ne paremmin asiakkaan saataville.
Opinnäytetyö toteutettiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin lisäksi havainnointia. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea optometristia ja kolmea optista myyjää, jotka työskentelevät Instru Optiikan liikkeissä RDx-ohjelmiston parissa. Havainnoinnit tehtiin yhdelle optometristille ja kahdelle optiselle myyjälle. Lisäksi haastatteluvastausten perusteella lähetettiin jatkokysely, jossa tarkennettiin haastatteluvastauksia ja kartoitettiin mahdollisia kokemusten muutoksia. Tuloksista tehtiin sisällönanalyysi ottaen huomioon haastatteluiden teemat.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään RDx-ohjelmiston toimintaperiaatetta ja sisältöä sekä etänäöntutkimuspalvelua. Lisäksi työ sisältää aiempia tutkimustuloksia sekä teoriaa käytettävyydestä, etäterveydenhuollosta ja Hyvästä optometristin tutkimuskäytännöstä. Haastattelututkimuksessa kävi ilmi, että optometristit ja optiset myyjät ovat pääosin tyytyväisiä etärefraktointiohjelmistoon ja siihen liittyvään palvelukonseptiin. Selvisi, että ohjelmisto koetaan helppokäyttöiseksi ja toimivaksi, mutta optometristit nostivat esille skiaskopoinnin ja mikroskopoinnin pois jäämisen. Havainnoinneissa tutkimustilanteet olivat sujuvia ja jatkokyselyssä saatiin tarkennusta haastatteluissa ilmenneisiin parannusehdotuksiin. Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin tiivistelmä etärefraktoinnista optisella alalla toimijoille.
Kasvavan kiinnostuksen myötä opinnäytetyö tarjoaa selkeän katsauksen etänäöntutkimuksiin ja näin ollen hyödyttää alalla toimijoita uuden aiheen äärellä. Johtopäätöksenä voidaan pitää etärefraktoinnin ja etänäöntutkimuksen olevan toimiva palvelu optometristin ja optisen myyjän näkökulmasta. Vaikka tutkimuksessa ei käsitelty laajemmin asiakasnäkökulmaa, haastatteluiden perusteella kävi ilmi, että myös asiakaskokemukset ovat olleet positiivisia. Tulevaisuudessa etärefraktointi voi vastata näöntutkimuspalveluiden kysyntään kautta maan tuomalla ne paremmin asiakkaan saataville.