Kokemukset työhyvinvoinnista: Kajaanin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opetushenkilöstön kokemukset työhyvinvoinnista koronapandemiasta seuranneiden poikkeusolojen aikana
Karppinen, Beata; Karppinen, Eino (2023)
Karppinen, Beata
Karppinen, Eino
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120935676
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120935676
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi HARKKA-hanke, jonka tavoitteena oli kehittää valtakunnallinen toimintamalli terveydenhuollon opiskelijoille kliinisen ja moniammatillisen osaamisen harjoitteluun autenttisissa, simuloiduissa ja digitaalisissa koulutusympäristöissä. Työ toteutettiin Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla sosiaali- ja terveysalan opetushenkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnista koronapandemian aikana. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tehdä näkyväksi koettua työhyvinvointia sosiaali- ja terveysalan opetushenkilöstössä, mitä voitaisiin käyttää työhyvinvoinnin edistämisen ideoinnissa. Tutkimuksella vastattiin kysymykseen: Millaisia kokemuksia sosiaali- ja terveysalan opetushenkilöillä on työhyvinvoinnista?
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu kolmesta pääosasta: koronapandemiasta, hybridiopetuksesta sekä työhyvinvoinnista. Keskeisin teema opinnäytetyössä on työhyvinvointi ja kokemukset siitä koronapandemiasta johtuneiden poikkeusolojen aikana.
Tutkimus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksessa hyödynnettiin Teams-viestintäalustaa. Tutkimuksen aineistonkeruu menetelmänä käytettiin yksilöhaastatteluja, jotka suoritettiin Teams:in välityksellä. Haastateltavat olivat kolme vapaaehtoisesta sosiaali- ja terveysalan opetushenkilöstön jäsentä. Tutkimushaastattelut suoritettiin avointa haastattelupohjaa hyödyntäen.
Tutkimushaastattelujen tuloksista saatiin hyvä kuva opetushenkilöstön koetusta työhyvinvoinnista. Työhyvinvointi poikkeusolojen aikana koettiin osin hyväksi, mutta työhyvinvoinnissa oli heikentymistä joillakin osa-alueilla. Työhyvinvoinnin heikentymiseen liittyviä tekijöitä oli muun muassa yksinäisyyden tunteiden lisääntyminen, teknisen osaamisen puutokset, yhtenäisten linjauksien puuttuminen sekä työergonomiaan liittyvät vaikeudet. Tuloksista nähtiin, että suurin muutos työhyvinvointiin koettiin sosiaalisen työhyvinvoinnin osa-alueella. Työhyvinvoinnin osalta positiivisena muutoksena koettiin motivaation lisääntyminen hybridiopetusmallin ja sen tuomien kehitysmahdollisuuksien vuoksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu kolmesta pääosasta: koronapandemiasta, hybridiopetuksesta sekä työhyvinvoinnista. Keskeisin teema opinnäytetyössä on työhyvinvointi ja kokemukset siitä koronapandemiasta johtuneiden poikkeusolojen aikana.
Tutkimus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksessa hyödynnettiin Teams-viestintäalustaa. Tutkimuksen aineistonkeruu menetelmänä käytettiin yksilöhaastatteluja, jotka suoritettiin Teams:in välityksellä. Haastateltavat olivat kolme vapaaehtoisesta sosiaali- ja terveysalan opetushenkilöstön jäsentä. Tutkimushaastattelut suoritettiin avointa haastattelupohjaa hyödyntäen.
Tutkimushaastattelujen tuloksista saatiin hyvä kuva opetushenkilöstön koetusta työhyvinvoinnista. Työhyvinvointi poikkeusolojen aikana koettiin osin hyväksi, mutta työhyvinvoinnissa oli heikentymistä joillakin osa-alueilla. Työhyvinvoinnin heikentymiseen liittyviä tekijöitä oli muun muassa yksinäisyyden tunteiden lisääntyminen, teknisen osaamisen puutokset, yhtenäisten linjauksien puuttuminen sekä työergonomiaan liittyvät vaikeudet. Tuloksista nähtiin, että suurin muutos työhyvinvointiin koettiin sosiaalisen työhyvinvoinnin osa-alueella. Työhyvinvoinnin osalta positiivisena muutoksena koettiin motivaation lisääntyminen hybridiopetusmallin ja sen tuomien kehitysmahdollisuuksien vuoksi.