Ohjelmistoasiantuntijana työvoimanhallinnan projekteissa
Myllymäki, Marja (2023)
Myllymäki, Marja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122138968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122138968
Tiivistelmä
Tässä päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä seurataan kirjoittajan työtä ja ammatillista kehittymistä ohjelmistoasiantuntijan roolissa, työvoimanhallinnan projekteissa. Työnantajana on eurooppalainen ohjelmistoalan yritys, joka tarjoaa HR-, palkka-, ja taloushallinnon ohjelmistoja sekä julkisen, että yksityisen sektorin asiakkailleen eri toimialoilla. Kirjoittajan työtehtäviin kuuluvat TES- ja palkkatulkinnan asiantuntijatehtävät ohjelmiston laajennus- ja käyttöönottoprojekteissa, sisältäen esimerkiksi työpajojen suunnittelua ja vetämistä, järjestelmän ja laskentasääntöjen konfigurointia, testausta ja erilaisen dokumentaation tuottamista projektin eri vaiheissa. Ohjelmistoasiantuntijan tehtäviin kuuluu myös jatkuvissa palveluissa olevien asiakkaiden pienempien muutosprojektien toteuttaminen, sekä myynnin ja asiakaspalvelun tuki.
Opinnäytetyössä tarkastellaan kirjoittajan ammatillista kehittymistä, asetettujen ammatillisten tavoitteiden ja kehittymisen teemojen näkökulmasta. Ammatillisen kehittymisen tavoitteena opinnäytetyöprojektissa olivat teknisen osaamisen kehittäminen erityisesti integraatio- ja konfigurointiosaamiseen painottuen, sekä vuorovaikutustaitojen sekä analytiikka- ja raportointiosaamisen kehittäminen laajemmalla tasolla.
Työtä seurattiin kahdeksan viikon seurantajakson aikana 25.9.-17.11.2023 välillä, ja päiväkirjamerkintöjä työpäivien kulusta tehtiin päivittäin tällä ajanjaksolla. Ammatillisen kehittymisen tavoitteiden toteutumista seurattiin joka viikon päätteeksi kirjatussa viikkoanalyysissa. Analyysissa reflektoitiin työssä tapahtuvaa ammatillista kehitystä, viikon tehtäviin ja tavoitteisiin liittyvän aihepiirin tietoperustaan peilaten. Työn tietoperusta koostuu ammattikirjallisuudesta, erilaisista IT-alan julkaisuista sekä työaikaa säätelevistä laeista ja työsuojelun ohjeista.
Seurantajakson aikana kirjoittaja kehittyi ohjelmistoasiantuntijana kolmella keskeisellä osa-alueella: teknisessä osaamisessa, vuorovaikutustaidoissa, sekä analytiikka- ja raportointiosaamisessa. Teknisen osaamisen laajentuminen tapahtui erityisesti integraatioiden ja laskentasääntöjen konfiguroinnin kautta käyttöönottoprojekteissa. Myös monet seurantajaksolla tehdyt asiakaskohtaiset muutostyöt vahvistivat teknistä osaamista. Integraatio-osaaminen kehittyi pääosin itseopiskelun avulla, sillä seurantajaksolle suunnitellun integraation toteuttaminen siirtyi seurantajakson jälkeiselle ajalle. Kirjoittaja sai syvennettyä ymmärrystään palkkajärjestelmään tehtävän liittymän toiminnasta ja kokonaiskuvan integraatioiden toimintalogiikasta. Vuorovaikutustaitojen kehittymistä tapahtui työssä erityisesti projektin asiakkaan ja sidosryhmien kanssa viestinnän parantumisessa. Analytiikka- ja raportointiosaamisen kehittämiseksi kirjoittaja perehtyi järjestelmän tarjoamiin raportointimahdollisuuksiin, sekä osallistui uuden raportin käyttöönottoon asiakkaalle. Analytiikkaosaamista kehitettiin lisäksi opiskelemalla Business Intelligence-järjestelmistä teoriatietoa, vertailemalla eri Business Intelligence-järjestelmiä ja perehtymällä työvoimanhallinnan järjestelmistä saatavan tiedon hyödyntämiseen tiedolla johtamisen tukena.
Opinnäytetyössä tarkastellaan kirjoittajan ammatillista kehittymistä, asetettujen ammatillisten tavoitteiden ja kehittymisen teemojen näkökulmasta. Ammatillisen kehittymisen tavoitteena opinnäytetyöprojektissa olivat teknisen osaamisen kehittäminen erityisesti integraatio- ja konfigurointiosaamiseen painottuen, sekä vuorovaikutustaitojen sekä analytiikka- ja raportointiosaamisen kehittäminen laajemmalla tasolla.
Työtä seurattiin kahdeksan viikon seurantajakson aikana 25.9.-17.11.2023 välillä, ja päiväkirjamerkintöjä työpäivien kulusta tehtiin päivittäin tällä ajanjaksolla. Ammatillisen kehittymisen tavoitteiden toteutumista seurattiin joka viikon päätteeksi kirjatussa viikkoanalyysissa. Analyysissa reflektoitiin työssä tapahtuvaa ammatillista kehitystä, viikon tehtäviin ja tavoitteisiin liittyvän aihepiirin tietoperustaan peilaten. Työn tietoperusta koostuu ammattikirjallisuudesta, erilaisista IT-alan julkaisuista sekä työaikaa säätelevistä laeista ja työsuojelun ohjeista.
Seurantajakson aikana kirjoittaja kehittyi ohjelmistoasiantuntijana kolmella keskeisellä osa-alueella: teknisessä osaamisessa, vuorovaikutustaidoissa, sekä analytiikka- ja raportointiosaamisessa. Teknisen osaamisen laajentuminen tapahtui erityisesti integraatioiden ja laskentasääntöjen konfiguroinnin kautta käyttöönottoprojekteissa. Myös monet seurantajaksolla tehdyt asiakaskohtaiset muutostyöt vahvistivat teknistä osaamista. Integraatio-osaaminen kehittyi pääosin itseopiskelun avulla, sillä seurantajaksolle suunnitellun integraation toteuttaminen siirtyi seurantajakson jälkeiselle ajalle. Kirjoittaja sai syvennettyä ymmärrystään palkkajärjestelmään tehtävän liittymän toiminnasta ja kokonaiskuvan integraatioiden toimintalogiikasta. Vuorovaikutustaitojen kehittymistä tapahtui työssä erityisesti projektin asiakkaan ja sidosryhmien kanssa viestinnän parantumisessa. Analytiikka- ja raportointiosaamisen kehittämiseksi kirjoittaja perehtyi järjestelmän tarjoamiin raportointimahdollisuuksiin, sekä osallistui uuden raportin käyttöönottoon asiakkaalle. Analytiikkaosaamista kehitettiin lisäksi opiskelemalla Business Intelligence-järjestelmistä teoriatietoa, vertailemalla eri Business Intelligence-järjestelmiä ja perehtymällä työvoimanhallinnan järjestelmistä saatavan tiedon hyödyntämiseen tiedolla johtamisen tukena.