Kotihoidon hoitajien kokemuksia työstään Pohjanmaan hyvinvointialueelle siirtymisestä
Häggblom, Åsa (2023)
Häggblom, Åsa
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122138959
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122138959
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kotihoidon hoitajien kokemuksia työstään Pohjanmaan hyvinvointialueelle siirtymisestä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan parantaa ja kehittää kotihoitoa. Lähestymistapana opinnäytetyössä oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin sähköisesti avoimella Webropol-kyselylomakkeella. Aineiston keruu tapahtui syksyllä 2023. Kysely lähetettiin 16:lle henkilölle, joista vastauksia saapui kahdeksan kappaletta.
Tuloksissa kävi ilmi, että hoitajat kokevat siirtymävaiheen olleen haasteellinen. He näkevät siirtymisessä kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Vastausten perusteella eriävät potilastietojärjestelmät eri alueilla aiheuttavat huomattavia haasteita työhön. Yhteistyötä korostettiin ja työhön toisi sujuvuutta selkeämmät struktuurit ja ohjeistukset. Siirtymisen myötä ruotsin kielen lisääntyminen toi enemmän avoimuutta ja mahdollisuuksia hyödyntää omaa äidinkieltä työssä.
Tuloksissa näkyi kaksi puolta. Hoitajat kokivat huolestuttavana asiana sen, että eri alueilla on käytössä eri potilastietojärjestelmät, mutta toisaalta he näkivät siirtymisen positiivisessa valossa. Tämän opinnäytetyön tuloksia esihenkilöt voivat hyödyntää kotihoitoa kehittäessä. Jatkotutkimusehdotukseksi nostin uuden tutkimuksen tekemisen hyvinvointialueiden säästökohteista, eli millä tavalla leikkaukset näkyvät ja vaikuttavat. Lisäksi ehdotin muutaman vuoden päähän tehtävää tutkimusta, jossa voisi kartoittaa hoitajien kokemuksia työstään hyvinvointialueella, kun siirtymävaiheesta on kulunut jo jonkin aikaa.
Tuloksissa kävi ilmi, että hoitajat kokevat siirtymävaiheen olleen haasteellinen. He näkevät siirtymisessä kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Vastausten perusteella eriävät potilastietojärjestelmät eri alueilla aiheuttavat huomattavia haasteita työhön. Yhteistyötä korostettiin ja työhön toisi sujuvuutta selkeämmät struktuurit ja ohjeistukset. Siirtymisen myötä ruotsin kielen lisääntyminen toi enemmän avoimuutta ja mahdollisuuksia hyödyntää omaa äidinkieltä työssä.
Tuloksissa näkyi kaksi puolta. Hoitajat kokivat huolestuttavana asiana sen, että eri alueilla on käytössä eri potilastietojärjestelmät, mutta toisaalta he näkivät siirtymisen positiivisessa valossa. Tämän opinnäytetyön tuloksia esihenkilöt voivat hyödyntää kotihoitoa kehittäessä. Jatkotutkimusehdotukseksi nostin uuden tutkimuksen tekemisen hyvinvointialueiden säästökohteista, eli millä tavalla leikkaukset näkyvät ja vaikuttavat. Lisäksi ehdotin muutaman vuoden päähän tehtävää tutkimusta, jossa voisi kartoittaa hoitajien kokemuksia työstään hyvinvointialueella, kun siirtymävaiheesta on kulunut jo jonkin aikaa.