Palokan Prisman kassahenkilöstön työhyvinvointi
Salmi, Hanna (2010)
Salmi, Hanna
2010
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401241749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401241749
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli mitata Palokan Prisman kassahenkilöstön työhyvinvointia. Tutkimus on kvalitatiivisin metodein tehty nykytilatutkimus. Tulokset kerättiin käyttämällä kyselylomaketta. Kysely suoritcttiin elo-syyskuun 2010 aikana jättämällä kyselylomakkeet kassahenkilöstölle. Kyselyyn vastasivat 22 henkilöä kaikista 30:sta työntekijästä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu työhyvinvoinnin määrittelystä sekä työhyvinvointia estävien tekijöiden esittelystä.
Tutkimustuloksien mukaan Palokan Prisman kassahenkilökunnan työhyvinvointi koettiin melko hyväksi, kouluarvosanalla työhyvinvointi yksikössä sai numeron 8. Tyytyväisiä oltiin työpaikan ilmapiiriin, työkavereihin, esimiehen toimintaan seka henkilöstöetuihin.
Työhyvinvointia laskeviksi tekijöiksi koettiin tiedonkulun katkokset ja palautteen antamisen vähäisyyden. Myös palkkaukseen ja työpisteiden ergonomiaan toivottiin parannusta.
Tutkimuksen perusteella toimeksiantaja sai hyoöyllistä tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista ja voi mahdollisuuksien mukaan kehittää toimintaansa, ja käyttää samaista kyselylomaketta esimerkiksi ensi vuonna ja vertailla onko työhyvinvointi parantunut.
Tutkimustuloksien mukaan Palokan Prisman kassahenkilökunnan työhyvinvointi koettiin melko hyväksi, kouluarvosanalla työhyvinvointi yksikössä sai numeron 8. Tyytyväisiä oltiin työpaikan ilmapiiriin, työkavereihin, esimiehen toimintaan seka henkilöstöetuihin.
Työhyvinvointia laskeviksi tekijöiksi koettiin tiedonkulun katkokset ja palautteen antamisen vähäisyyden. Myös palkkaukseen ja työpisteiden ergonomiaan toivottiin parannusta.
Tutkimuksen perusteella toimeksiantaja sai hyoöyllistä tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista ja voi mahdollisuuksien mukaan kehittää toimintaansa, ja käyttää samaista kyselylomaketta esimerkiksi ensi vuonna ja vertailla onko työhyvinvointi parantunut.