Skitsofrenia ja sisäistetty stigma
Korvenmaa, Venla (2024)
Korvenmaa, Venla
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403275263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403275263
Tiivistelmä
Skitsofrenia on mielenterveyden häiriö, jota sairastaviin kohdistuu stigmaa.
Stigmasta käytetään myös ilmaisua häpeäleima, ja sillä on läheinen suhde häpeän käsitteeseen. Ulkoapäin yksilöön kohdistettu stigma voidaan sisäistää ja
kohdistaa itseen, jolloin kyse on sisäistetystä stigmasta. Sisäistetty stigma
asettaa esteitä skitsofreniaa sairastavan kuntoutumiselle ja aiheuttaa kärsimystä. Sisäistettyä stigmaa voidaan tarkastella myös tieteellisten tutkimusten
avulla. Tällä tavoin kerätty tieto ja tulokset sisäistetystä stigmasta perustuvat
sairastuneilta itseltään kerättyihin kyselyihin ja haastatteluihin sen sijaan, että
ilmiötä kuvailtaisiin vain ulkopuolelta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata skitsofreniaa sairastavien kokemaa sisäistettyä stigmaa ilmiönä sekä siihen liittyviä tekijöitä. Opinnäytetyön
tavoitteena oli koota aiheesta hajallaan olevaa tietoa yhteen ja sellaiseen
muotoon, että sitä voidaan käyttää materiaalina sosiaalialan ammattikorkeakouluopetuksessa. Tutkimusmetodina käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, johon valikoitui kymmenen vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Alkuperäisaineisto analysoitiin teema-analyysillä.
Aineiston analyysin perusteella sisäistetty stigma näyttäytyy pitkäkestoisena
ilmiönä, jonka syntyminen on prosessi. Sisäistetystä stigmasta erottuu viisi eri
alakategoriaa, joista osalla on suurempi vaikutus haitallisten lopputulosten
syntymisessä. Sisäistetyllä stigmalla on yhteys skitsofreniaa sairastavan kokemaan elämänlaatuun, itsetuntoon, yksinäisyyteen, työllisyyteen, onnellisuuteen ja itsemurhan todennäköisyyteen. Myös lääkehoitoon liittyvillä seikoilla,
kuten lääkkeiden kokonaismäärällä, sivuvaikutuksilla ja lääkekielteisyydellä,
on yhteys sisäistettyyn stigmaan.
Vaikka skitsofrenia on väestössä harvinainen, sosiaalipalveluissa skitsofreniaa
sairastavia on suhteessa enemmän. Sairauden aiheuttama toimintakyvyn
lasku ja muu haitta aiheuttaa palvelutarvetta, ja tämän vuoksi sosiaalialalla
työskentelevä voi kohdata skitsofreniaa sairastavia asiakkaita monissa eri
työnkuvissa. Vaikka sairauden hoito kuuluu terveydenhuollon puolelle, sisäistetyn stigman ehkäisy ja lievittäminen on työtä, jota voidaan toteuttaa sosiaalihuollon palveluissa.
Stigmasta käytetään myös ilmaisua häpeäleima, ja sillä on läheinen suhde häpeän käsitteeseen. Ulkoapäin yksilöön kohdistettu stigma voidaan sisäistää ja
kohdistaa itseen, jolloin kyse on sisäistetystä stigmasta. Sisäistetty stigma
asettaa esteitä skitsofreniaa sairastavan kuntoutumiselle ja aiheuttaa kärsimystä. Sisäistettyä stigmaa voidaan tarkastella myös tieteellisten tutkimusten
avulla. Tällä tavoin kerätty tieto ja tulokset sisäistetystä stigmasta perustuvat
sairastuneilta itseltään kerättyihin kyselyihin ja haastatteluihin sen sijaan, että
ilmiötä kuvailtaisiin vain ulkopuolelta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata skitsofreniaa sairastavien kokemaa sisäistettyä stigmaa ilmiönä sekä siihen liittyviä tekijöitä. Opinnäytetyön
tavoitteena oli koota aiheesta hajallaan olevaa tietoa yhteen ja sellaiseen
muotoon, että sitä voidaan käyttää materiaalina sosiaalialan ammattikorkeakouluopetuksessa. Tutkimusmetodina käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, johon valikoitui kymmenen vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Alkuperäisaineisto analysoitiin teema-analyysillä.
Aineiston analyysin perusteella sisäistetty stigma näyttäytyy pitkäkestoisena
ilmiönä, jonka syntyminen on prosessi. Sisäistetystä stigmasta erottuu viisi eri
alakategoriaa, joista osalla on suurempi vaikutus haitallisten lopputulosten
syntymisessä. Sisäistetyllä stigmalla on yhteys skitsofreniaa sairastavan kokemaan elämänlaatuun, itsetuntoon, yksinäisyyteen, työllisyyteen, onnellisuuteen ja itsemurhan todennäköisyyteen. Myös lääkehoitoon liittyvillä seikoilla,
kuten lääkkeiden kokonaismäärällä, sivuvaikutuksilla ja lääkekielteisyydellä,
on yhteys sisäistettyyn stigmaan.
Vaikka skitsofrenia on väestössä harvinainen, sosiaalipalveluissa skitsofreniaa
sairastavia on suhteessa enemmän. Sairauden aiheuttama toimintakyvyn
lasku ja muu haitta aiheuttaa palvelutarvetta, ja tämän vuoksi sosiaalialalla
työskentelevä voi kohdata skitsofreniaa sairastavia asiakkaita monissa eri
työnkuvissa. Vaikka sairauden hoito kuuluu terveydenhuollon puolelle, sisäistetyn stigman ehkäisy ja lievittäminen on työtä, jota voidaan toteuttaa sosiaalihuollon palveluissa.