Lämmöneristysmaalit
Lottonen, Henri (2016)
Lottonen, Henri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295494
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295494
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Neste Oyj:lle. Sen tavoitteena oli esitellä ja tutkia lämmöneristysmaaleja, jotka ovat toistaiseksi varsin vähän käytettyjä pintakäsittelyalalla. Opinnäytetyössä vertailtiin kahden eri valmistajan lämmöneristysmaalituotetta, Bronya Facadea ja Carboline Carbotherm 551:tä. Toimeksiantaja suunnittelee käyttävänsä toista vertailtavista tuotteista jalostamoillaan vaihtoehtoisena lämmöneristysratkaisuna.
Opinnäytetyön teoreettisessa osassa perehdyttiin lämmöneristämiseen ja esiteltiin lämmöneristysmaalien koostumusta ja toimintaperiaatetta. Kokeellisessa osassa tutkittiin vertailtavia lämmöneristysmaaleja eri tutkimusmenetelmin kuten suolasumu-, kondensaatio-, irtiveto- ja lämmöneristävyyskokein. Jälkimmäisenä mainituissa kokeissa keskityttiin siihen, kuinka hyvin tutkittavat maalit kykenevät pitämään pintalämpötilan alhaisena eri kuivakalvonpaksuuksilla.
Kokeiden perusteella ei saatu selvitettyä yksiselitteisesti parasta vaihtoehtoa. Bronya Facade oli lämmöneristävyydeltään parempi ja menestyi lämmöneristävyyskokeissa Carbolinen tuotetta paremmin ohuemmillakin kuivakalvonpaksuuksilla. Carboline Carbotherm 551 oli helpommin levitettävä, ja se osoitti parempaa korroosiosuojauskykyä suolasumukokeissa. Irtivetokokeissa kummankin maalin murtumatyypit olivat pääasiassa koheesiomurtumia. Carbolinen tuotteen murtolujuus oli suurempi. Kondensaatiokokeista ei saatu erityisiä tuloksia, sillä kummassakaan maalissa ei havaittu kosteusrasituksen jälkeen muutoksia.
Opinnäytetyön teoreettisessa osassa perehdyttiin lämmöneristämiseen ja esiteltiin lämmöneristysmaalien koostumusta ja toimintaperiaatetta. Kokeellisessa osassa tutkittiin vertailtavia lämmöneristysmaaleja eri tutkimusmenetelmin kuten suolasumu-, kondensaatio-, irtiveto- ja lämmöneristävyyskokein. Jälkimmäisenä mainituissa kokeissa keskityttiin siihen, kuinka hyvin tutkittavat maalit kykenevät pitämään pintalämpötilan alhaisena eri kuivakalvonpaksuuksilla.
Kokeiden perusteella ei saatu selvitettyä yksiselitteisesti parasta vaihtoehtoa. Bronya Facade oli lämmöneristävyydeltään parempi ja menestyi lämmöneristävyyskokeissa Carbolinen tuotetta paremmin ohuemmillakin kuivakalvonpaksuuksilla. Carboline Carbotherm 551 oli helpommin levitettävä, ja se osoitti parempaa korroosiosuojauskykyä suolasumukokeissa. Irtivetokokeissa kummankin maalin murtumatyypit olivat pääasiassa koheesiomurtumia. Carbolinen tuotteen murtolujuus oli suurempi. Kondensaatiokokeista ei saatu erityisiä tuloksia, sillä kummassakaan maalissa ei havaittu kosteusrasituksen jälkeen muutoksia.