Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Tikkurilan Klubitalon palveluista
Lehtonen, Sari (2016)
Lehtonen, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101215115
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101215115
Tiivistelmä
Mielenterveys on osa ihmisen hyvinvointia, johon vaikuttavat ihmisen omat voimavarat ja selviytymiskeinot elämän tuomissa haasteissa. Mielenterveys rakentuu lukuisista tekijöistä, joihin vaikuttavat yksilön ulkoiset ja sisäiset suojatekijät. Kaikilla meillä on omat kuormittavat ja haavoittavat tekijämme, jotka altistavat meitä mielenterveysongelmille. On huomattu, ettei yksistään biologiset tekijät aiheuta psyykkistä sairastumista vaan vaatii taustalle myös ympäristön vaikutuksen. Puhutaan enemmänkin alttiudesta, johon ympäristö voi vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti. Sairastuminen tuo mukanaan ongelmia niin yksilön kuin yhteisön tasolla. Sairastuminen saattaa aiheuttaa yksilölle toimintakyvyn laskua, häpeän ja syyllisyyden tunteita ja pettymyksiä. Mielenterveystyön merkitys on vahvistaa yksilön ja yhteisön mielenterveyttä poistamalla ja vähentämällä mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä ja tukemalla suojaavia tekijöitä. Positiivisen mielenterveyden näkökulman ja voimaantumisen kautta pyritään pois sairaus- ja ongelmakeskeisyydestä keskittyen yksilön voimavaroihin ja suojaaviin tekijöihin. Kuntoutuminen on aina ainutlaatuinen ja syvällinen muutosprosessi. Sosiaalinen kuntoutus ja vertaistuen merkitys korostuvat mielenterveystyössä. Häpeän ja leimaantumisen tunteet luovat haasteita kuntoutumisen onnistumiselle Kolmannen sektorin toimijoilla on kuntoutumisessa merkittävä rooli palveluntarjoamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Klubitalot ry:n sekä Laurea Ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa mielenterveyskuntoutujien saamia hyötyjä kolmannen sektorin kuntouttavasta toiminnasta (Tikkurilan Klubitalo), joiden tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla kolmannen sektorin toimijoilla. Tavoitteena oli, että kolmannen sektorin kuntoutuspalveluiden tarjoajat pystyvät tulosten kautta kehittämään omaa toimintaansa asiakaslähtöisesti.
Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun valikoitui viisi pitkäaikaista klubitalon jäsentä, joilla oli laaja kokemus toiminnasta. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysin kautta. Klubitalon toiminta oli kuntouttavaa toimintaa sisältäen ammatillisten taitojen kehittämisen sekä arjen taitojen tukemisen. Kuntoutusmenetelmät, itsehoito ja vastuunotto, vertaistuki, sosiaaliset kontaktit, psyykkisen voinnin paraneminen sekä voimavarojen tunnistaminen loivat jäsenille voimaantumisen tunteita ja elämän mielekkyyttä. Elämän mielekkyys ja voimaantuminen nähdään tärkeänä osana kuntoutumista.
Opinnäytetyön tulokset ovat samansuuntaiset kuin aiemmissa tutkimuksissa on kuvattu kolmannen sektorin kuntoutuspalveluiden tarpeellisuudesta ja hyödyistä. Klubitalon jäsenet kokivat saavansa merkittävää hyötyä toiminnasta arjen taidoista elämän merkityksellisyyden löytämisen. Klubitalojen tavoitteiden, leimautumisen, eristäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisy, nähtiin toteutuvan monipuolisesti toiminnassa.
Tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisen tukena lisäämällä kokemusasiantuntijuutta ja jäsenlähtöistä toimintaa, korostamalla positiivisen mielenterveyden ja voimaantumisen näkökulmia sekä tehostamalla varhaisen puuttumisen näkökulmaa sekä psykoedukaatiota.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Klubitalot ry:n sekä Laurea Ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa mielenterveyskuntoutujien saamia hyötyjä kolmannen sektorin kuntouttavasta toiminnasta (Tikkurilan Klubitalo), joiden tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla kolmannen sektorin toimijoilla. Tavoitteena oli, että kolmannen sektorin kuntoutuspalveluiden tarjoajat pystyvät tulosten kautta kehittämään omaa toimintaansa asiakaslähtöisesti.
Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun valikoitui viisi pitkäaikaista klubitalon jäsentä, joilla oli laaja kokemus toiminnasta. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysin kautta. Klubitalon toiminta oli kuntouttavaa toimintaa sisältäen ammatillisten taitojen kehittämisen sekä arjen taitojen tukemisen. Kuntoutusmenetelmät, itsehoito ja vastuunotto, vertaistuki, sosiaaliset kontaktit, psyykkisen voinnin paraneminen sekä voimavarojen tunnistaminen loivat jäsenille voimaantumisen tunteita ja elämän mielekkyyttä. Elämän mielekkyys ja voimaantuminen nähdään tärkeänä osana kuntoutumista.
Opinnäytetyön tulokset ovat samansuuntaiset kuin aiemmissa tutkimuksissa on kuvattu kolmannen sektorin kuntoutuspalveluiden tarpeellisuudesta ja hyödyistä. Klubitalon jäsenet kokivat saavansa merkittävää hyötyä toiminnasta arjen taidoista elämän merkityksellisyyden löytämisen. Klubitalojen tavoitteiden, leimautumisen, eristäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisy, nähtiin toteutuvan monipuolisesti toiminnassa.
Tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisen tukena lisäämällä kokemusasiantuntijuutta ja jäsenlähtöistä toimintaa, korostamalla positiivisen mielenterveyden ja voimaantumisen näkökulmia sekä tehostamalla varhaisen puuttumisen näkökulmaa sekä psykoedukaatiota.